• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Yhteisöt ja muuttuva työ
 
Uutiskuva_Soja_Ukkola.jpg

Väitös: Työaika on muutakin kuin kellonaikaa – Tietoon perustuvissa organisaatioissa työn sisältö ja aikavaatimukset eivät kohtaa

15.11.2016

Erityisesti tietoon perustuvissa organisaatioissa työaika muodostuu yhä enemmän muun kuin kellonajan mukaan. Sen sijaan tapahtumat, ajan kokeminen ja muiden henkilöiden aikataulut muovaavat työn tekemisen aikaa. Työaikaa ohjaavatkin arkiset käytännöt pikemmin kuin muodollinen työajan säätely. Näin osoittaa YTM Soja Ukkolan väitöstutkimus it-alan työaikakulttuureista.

Työajat ovat keskeisiä työmarkkinoita, työsuhteita ja ihmisten arkea määrittelevä tekijä. Työaikojen järjestämisestä, kuten työajan pidennyksestä, loma-aikojen lyhentämisestä, arkipyhien siirtämisestä ja paikallisesta sopimisesta, on myös etsitty ratkaisuja Suomen talousongelmiin. Työaikojen virallinen säätely kellon ja kalenterien mukaan jää kuitenkin marginaaliseen asemaan erityisesti tietotyö-ammateissa, joissa töitä tehdään pikemminkin työn vaatimiin aikoihin kuin viikonpäivän, kellonajan ja virallisen työajan mukaan.

Normaalityöajasta vaihtelevaan työaikaan

Tietotyön työaikoja tutkinut Ukkola toteaa, että tiettyjä tehtäviä ja ammattialoja koskien voisi puhua pikemminkin vaihtelevasta työajasta kuin perinteisen normaalityöajan mallin mukaan työskentelystä. Työaika voi vaihdella päivittäin, viikon, kuukauden ja vuodenajankin sisällä. Vaihtelua työaikoihin tuovat esimerkiksi työhön liittyvien muiden henkilöiden, asiakkaiden ja markkinoiden ajat, työn tekemiseen kohdistuvat ajalliset vaatimukset sekä olosuhteet ja kokemus siitä, milloin on järkevintä tehdä töitä.

Esimerkiksi yrityksissä, joissa toiminta perustuu myydyille projekteille, laskutuskäytännöt heijastuvat työaikoihin. Tällaisia seikkoja ei kuitenkaan tilastollisissa työaikatutkimuksissa ole huomioitu, tai osattu työntekijöiltä kysyä, Ukkola toteaa. 

Työn sisältö ei taivu kellonaikaan ja työajan seurantaan

Työ, jossa tieto on materiaalin sijaan keskeinen tuotantotekijä, ei taivu mitattaviin ja ennakoitaviin sekunteihin ja tunteihin. Se etenee usein ennakoimattomastikin tapahtumisen mukaan. Työaikaan heijastuu esimerkiksi ajankohta, jolloin saa tietoa työnsä eteenpäin viemiseksi.

Kellonaikaan pohjautuva työaikamalli on perua teollisen työn organisointitavasta, johon kuului työnantajan harjoittama tarkka työajan seuranta.

Vaikuttaa siltä, ettei seurannasta uskalleta vieläkään luopua huolimatta työn sisällöissä tapahtuneista muutoksista. Työntekijät luovatkin itse erilaisia keinoja tullakseen toimeen erilaisten työhön kohdistuvien virallisten ja työn sisällöllisten aikavaatimusten kanssa, Ukkola toteaa. 

Vaihteleva tapahtumiseen perustuva työaika aiheuttaa työaikojen henkilökohtaistumista. Työyhteisöissä se johtaa työaikojen vaihteluun henkilöiden välillä ja erirytmisyyteen. Usein hankaluutta tuottaakin omien henkilökohtaisten työaikojen ja yhdessäoloa vaativien aikojen yhteensovittaminen. Lisäksi työssä on päivittäin hiljaista työaikaa ja keskittymistä vaativia tehtäviä, mutta samanaikaisesti tarve työntekijöiden väliselle kanssakäymiselle. Tämä johtaa työn jatkuvaan katkoksellisuuteen, eikä keskittyminen mahdollistu.

YTM Soja Ukkola tutki tietotyön työaikakulttuureja suomalaisessa it-alan yrityksessä etnografisella tutkimusmenetelmällä seuraamalla työntekijöiden päivittäistä työskentelyä havainnoiden ja haastatellen noin puolen vuoden ajan (2004–2005). Työntekijät olivat mm. projektipäälliköitä, ohjelmistosuunnittelijoita, tietojärjestelmäasiantuntijoita, teknisiä asiakaspalveluhenkilöitä ja graafisia suunnittelijoita. Tutkimuksen aineisto on analysoitu etnometodologisen etnografian käsittein, joka painottaa arkista järkeilyä ja arkisia käytäntöjä.

Tietoja väitöstilaisuudesta

YTM Soja Ukkolan akateeminen väitöskirja ”Koodattu aika. Ristiriitaisuuksien aikakulttuurit tietotyössä” tarkastetaan Lapin yliopiston luentosalissa 2 marraskuun 18. päivänä 2016 klo 12. Vastaväittäjänä toimii YTT, dosentti Oili-Helena Ylijoki Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Jarno Valkonen Lapin yliopistosta. Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Petronellassa. Tervetuloa!

Tietoja väittelijästä

Soja Ukkola (os. Pöppönen, s.1974) on syntynyt Haukiputaalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi Haukiputaan lukiosta vuonna 1993. Hän on opiskellut historia-aineita Oulun yliopistossa ja sosiologiaa Lapin yliopistossa, josta hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2001. Hän on toiminut tutkijana Lapin yliopistossa 2003–2006, Oulun ammattikorkeakoulussa eri tehtävissä 2009–2014 ja apurahatutkijana 2014–2015. Tällä hetkellä Ukkola työskentelee Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa asiantuntijana yritysten osaamisen kehittämisen palveluissa.

Lisä- ja yhteystiedot:

Soja Ukkola
puh. 040 5659317,
soja.ukkola@gmail.com 

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi

Julkaisun tiedot:

Soja Ukkola: Koodattu aika. Ristiriitaisuuksien aikakulttuurit tietotyössä. Acta Universitatis Lapponiensis 319. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2016. ISBN 978-952-484-887-9. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta Universitatis Lapponiensis 187, ISBN 978-952-484-888-6. ISSN 1796-6310.

Väitöskirjan verkkoversio löytyy Laudasta.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK