Tutkijat ovat kehittäneet uusia keinoja hallita tutkimustyön edellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jota leimaa tulosjohtaminen ja kiristyvä kilpailu rahoituksesta. Vaatimus lisätä yhteiskunnallista vuorovaikutusta on nostattanut epäilyjä tieteen vapauden rajoittamisesta, mutta kumppanuudet tiedeyhteisöjen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ovat mahdollistaneet uudenlaisten taitojen kartuttamista. Yhteisluovan työn onnistuminen edellyttää kuitenkin, että tutkijat voivat varmistaa tieteellisesti kestävän ja korkeatasoisen tiedontuotannon.

– Tutkijat hakevat isojen muutosten keskellä vakautta, joka samanaikaisesti turvaa tutkimustyön käytäntöjä ja tukee työn uudistumista. He valjastavat ammattinsa avaintaitoja kuten oppimiskykyä ja monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamista uusiin tarpeisiin voidakseen tasapainotella ristiriitaisten vaatimusten paineessa, Pulkkinen sanoo.

Kohteena tutkijoiden toiminta muutostilanteissa

Pulkkinen tutki, kuinka suomalaiset tutkijat sopeuttavat työtapojaan ja kehittävät uusia vuorovaikutuksellisia keinoja tuottaa tietoa yhteistyössä esimerkiksi julkishallinnon, yritysten tai kansalaisjärjestöjen kanssa. Väitöskirjassaan Pulkkinen tarkastelee tutkijoiden toimintaa tilanteessa, jossa rahoitusympäristö ja yliopiston johtamistavat muuttuvat tuntuvasti. Häntä kiinnosti erityisesti, miten samanaikainen tuloksellisuutta korostava johtaminen ja ulkopuolisen rahoituksen roolin kasvattaminen vaikuttavat tutkijoiden mahdollisuuksiin tehdä työtään sekä laadukkaasti että vahvemmassa yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksen aineisto koostuu tutkijoiden ja tutkimusjohtajien, akateemisten johtajien ja yliopiston hallintohenkilökunnan teemahaastatteluista, tutkijoiden ja yritystoimijoiden osallistuvan havainnoinnin muistiinpanoista ja täydentävästä kysely- ja dokumenttiaineistosta. Tutkimus on tyypiltään laadullinen.

Tutkimus osoitti, että epävakaassa tilanteessa tutkijat ovat löytäneet luovia tapoja toimia vuorovaikutteisesti yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Osalle kumppanuudet ovat tehneet heidän tutkimustietonsa yhteiskunnallisen merkityksen selkeämmäksi tai avanneet uusia uranäkymiä. Kumppanuuksien avulla he ovat löytäneet keinoja yhdistää tieteellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden palveleminen samalla kun he vahvistavat omia taitojaan ja näin asemaansa epäjohdonmukaisena koetussa ympäristössä.

Ulkopuolinen rahoitus on kaksiteräinen miekka

– Ulkopuolinen rahoitus näyttäytyy tutkimuksessa kaksiteräisenä miekkana: se voi sekä suoda tilaa tehdä tutkimustyötä vapaampana yliopiston strategisista valinnoista että myös rajoittaa tutkimusta, mikäli ulkopuolinen rahoitus on vahvasti ohjaavaa. Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus tarjoaa keinon kasvattaa tutkijan omaa valtaa ja tutkimustyönsä hallintaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kumppanuudet rakentuvat tiedon tuottamisen tarpeille eli tutkijoilla on selkeä näkemys yhteistyön hyödyllisyydestä. Tällainen hyöty voi olla esimerkiksi aineisto, näkemykset tai tieto, johon heillä ei muutoin olisi pääsyä, Pulkkinen kiteyttää.

Vaikka johtamistapojen muutoksilla tavoitellaan tutkimuksen tekemisen uudistamista ja tehostamista, vaikuttaisivat managerialistiset uudistukset pikemminkin ohjaavan tutkijoita toimimaan turvallisuushakuisesti ja perinteisten käytäntöjen mukaan. Innovatiivisia ja yhteiskunnallisesti relevantimpia lähestymistapoja on sen sijaan kehittynyt, kun tutkijat ovat pyrkineet vahvistamaan kykyjään voidakseen hallita epävakaata toimintaympäristöään. – Toiminnassa korostuu halu varmistaa työn jatkuvuutta kehittämällä monipuolisempia taitoja ja uteliaisuus soveltaa luovuttaa ja kriittistä otetta uusiin tiedon tuotannon ympäristöihin, Pulkkinen sanoo.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Filosofian maisteri Kirsi Pulkkisen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Managing Contradiction. Researchers’ practices in balancing performance, research integrity and societal interaction tarkastetaan julkisesti Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.12. 2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Pirkko Vartiainen Vaasan yliopistosta, ja kustoksena professori Timo Aarrevaara Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä: https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos

Tietoa väittelijästä

Kirsi Pulkkinen suoritti filosofian maisterin tutkinnon Uppsalan yliopistossa vuonna 2003 pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Hän on toiminut asiantuntijatehtävissä ulkoministeriössä, Suomen Akatemiassa ja kansalaisjärjestöissä keskittyen erityisesti erilaisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Pulkkinen palasi yliopistoyhteisöön vuonna 2014 ja on sen jälkeen osallistunut lukuisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin Lapin ja Helsingin yliopistojen tehtävissä sekä yksityisenä konsulttina. Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä Suomen tiedekeskusverkostossa ja tutkijana Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeessa. Lisäksi hän opettaa hallintotieteitä Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

Lisätietoa

Kirsi Pulkkinen
kirsi.pulkkinen(at)ulapland.fi
040 901 5305

Lisätietoa julkaisusta

Kirsi Pulkkinen: Managing Contradiction. Researchers’ practices in balancing performance, research integrity and societal interaction. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 298, ISBN 978-952-337-240-5. Lapin Yliopisto 2020, Rovaniemi.

Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-240-5