Moni opettaja kokee, että siirtyminen opinnoista työelämään on kuin hyppy kylmään veteen. Vastuut ja velvollisuudet ovat samat kuin kokeneella opettajalla, mutta käytännön työstä on paljon opittavaa. Usein työtä myös tehdään varsin yksin.

Mentorointi voi helpottaa uran alkua. Yksinkertaisimmillaan se on kollegojen välistä keskustelua, jossa neuvoja kaipaava saa vinkkejä ja tukea kokeneemmalta. Mentorointi myös edistää opettajien kiinnittymistä opetusalaan ja ehkäisee alanvaihtoa.

Mentoroinnin tarpeellisuutta ja hyötyjä ovat peräänkuuluttaneet niin kasvatusalan ammatti- ja opiskelijajärjestöt kuin Euroopan komissio. Mentorointia ei kuitenkaan hyödynnetä Suomessa järjestelmällisesti.

– On harmillista, että meillä ei ole opettajien uran alkuun mitään vakiintunutta ammatillista tukimuotoa. Kuntien ja yksittäisten koulujen välillä on suuria eroja siinä, miten uusi opettaja perehdytetään ja millaista tukea on tarjolla, Nina Seljo kertoo.

Seljo tarkastelee tutkimuksessaan erityisesti vahvuusmentorointia, jossa perinteiseen mentorointiin yhdistetään luonteenvahvuuksien huomioiminen ja myönteisen näkökulman tukeminen.

Luonteenvahvuuksiin keskittyminen vahvistaa opettajuutta

Positiivisen psykologian alalla tunnistettujen luonteenvahvuuksien tiedetään monin tavoin edistävän yksilön hyvinvointia. Kansainvälisesti käytetyssä VIA-luonteenvahvuusluokittelussa listataan 24 vahvuutta, joita löytyy kaikilta ihmisiltä. Ne ovat myönteisiä ja kehitettäviä ominaisuuksia, joiden ilmeneminen vaihtelee yksilöllisesti.

Vahvuudet toimivat vahvuusmentoroinnin punaisena lanka, johon kaikki kohtaamiset ja keskustelut perustuvat. Vahvuudet huomioidaan mentorin ja osallistujien välisissä vapaammissa keskusteluissa sekä ammatillista kasvua tukevissa harjoituksissa.

– On tärkeää, että tarjotaan mahdollisuus keskustella myös niistä asioista, jotka tapaamishetkellä puhututtavat tai painavat mieltä, Seljo täsmentää.

Tutkimukseen kuuluvaan vahvuusmentorointikokeiluun osallistui 11 lappilaista perusopetuksen opettajaa. Vuoden mittainen kokeilu onnistui sekä psykososiaalisena että käytännön toteutuksena.

– Opettajat kertoivat arvostavansa kunnioittavia kohtaamisia, luottamuksellisuutta ja vertaistukea. Vahvuusmentorointiin osallistuminen oli ammatillisesti hyödyllistä ja vahvisti opettajuutta.

Myös ryhmä-, yksilö-, etä- ja lähitapaamisten yhdistely koettiin onnistuneeksi.

Vahvuusmentoroinnin mallia voi soveltaa

Tutkimuksessa kehitetyt harjoitukset tukevat vahvuuksien tunnistamista, hyödyntämistä ja kehittämistä sekä auttavat osallistujaa jäsentämään omaa työtään esimerkiksi työn rajaamisen tai oman osaamisen näkökulmista.

Seljon kehittämä vahvuusmentoroinnin malli on hyödynnettävissä myös muissa ammatillisen ohjauksen ja tuen muodoissa.

– Harjoituksia voi soveltaa esimerkiksi työnhaun tai ammatillisen kasvun tukena, Seljo kuvailee.

Malli voidaan ottaa käyttöön kokonaisuudessaan tai yksittäisinä harjoitteina. Yhden lukuvuoden mittaisen mallin mukaisesti osallistuja tapaa mentorin 1-2 kertaa kuukaudessa yksin tai vertaisryhmän kanssa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

FM Nina Seljon väitöskirja Vahvuusmentorointi - kehittämistutkimus opettajan vahvuusperustaisesta tukemisesta työuran induktiovaiheessa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 13. syyskuuta 2024 klo 12 alkaen luentosalissa F1027/Mauri-Sali (Yliopistonkatu 8).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/.

Tietoa väittelijästä

Nina Seljo valmistui filosofian maisteriksi ja aineenopettajaksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008 pääaineenaan saksan kieli ja kulttuuri. Seljo teki ensimmäisen opettajan sijaisuutensa jo lukioikäisenä, ja on valmistuttuaan työskennellyt kielten opettajana peruskoulussa. Lisäksi hänellä on laajasti kokemusta opettajien täydennyskouluttajana toimimisesta. Tällä hetkellä Seljo toimii Lapin yliopiston Harjoittelukoulun ruotsin lehtorina, tukioppilasohjaajana ja opettajankouluttajana.
Väitöstutkimukseen Seljo sai vuonna 2022 Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston 12 kuukauden apurahan.

Lisätietoja

Nina Seljo, nina.seljo(at)ulapland.fi, p. 040 4844480

Tietoa julkaisusta

Seljo, Nina (2024) Vahvuusmentorointi - Kehittämistutkimus opettajan vahvuusperustaisesta tukemisesta työuran induktiovaiheessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 385. ISSN 1796-6310. ISBN 978-952-337-440-9. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-440-9