Työelämän muutosten ja vaatimusten keskellä korostuu esimiestyön merkitys. Muuttuvat toimintaympäristöt ja kasvavat tulosvaatimukset haastavat johtajia ja esimiehiä muuttumaan ja muuttamaan toimintatapojaan ja työmenetelmiään. Esimiehen valmennuksellinen toiminta vastaa uudenlaisen esimiestyön haasteisiin ja valmentavan esimiestyön periaatteet ovat tulleet myös lähiesimiesten työtavaksi.

— Valmentava esimiestyö soveltuu hyvin muutostilanteisiin, sillä se tukee työntekijöiden kehittymistä muuttuvissa työtilanteissa Valmentavassa esimiestyössä yhdistyvät niin yksilön kuin organisaationkin tavoitteet ja se on hyvä työkalu muutoksen johtamiseen, ja oppimisen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen, Uutela toteaa.

Tutkimus edustaa fenomenografista tapaustutkimusta, jossa tutkimuskohteena olivat lähiesimiesten ja henkilöstön käsitykset valmentavasta esimiestyöstä työhyvinvoinnin ja työssä oppimisen edistämisessä

Tutkimuksen mukaan valmentava esimiestyö, työssä oppiminen ja työhyvinvointi muodostivat toisiaan vahvistavan ja tukevan kehämaisen kokonaisuuden: Esimiehen tukiessa oppimista vahvistuivat samalla työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemukset ja taas työhyvinvoinnin kokemukset vaikuttivat myönteisesti työssä oppimiseen.

Valmentavan esimiehen koettiin olevan työssä oppimisen mahdollistaja ja työhyvinvoinnin edistäjä. Tutkimuksen perusteella valmentava esimiestyö tukee työhyvinvointia ja työssä oppimista viidessä ulottuvuudessa: 1. Valmentava esimies on työssä oppimisen mahdollistaja ja arjen työn sujuvuudesta huolehtija. 2. Valmentava esimies on rakentavan ja oppimista edistävän palautteen antaja. 3.Valmentava esimies on työhyvinvoinnin voimavaratekijöiden vahvistaja. 4.Valmentava esimies on yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksellisuuden edistäjä. 5.Valmentava esimies panostaa työntekijöiden tuntemukseen ja luottamuksellisten suhteiden rakentamiseen.

— Tutkimuksessa esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä saatiin muodostettua monipuolinen kuvaus siitä, miten valmentava esimiestyö toteutuu kohdeorganisaatiossa käytännössä ja miten sen yhteyksiä työssä oppimiseen ja työhyvinvointiin voidaan tarkastella, Uutela kertoo.

Kokonaisuudessa tutkimus syventää teoreettisella tasolla ymmärtämystä valmentavasta esimiestyöstä samanaikaisesti työhyvinvoinnin ja työssä oppimisen edistämisessä. Samalla tutkimus tuo uusia näkökulmia valmentavaan esimiestyöhön työhyvinvoinnin ja työssä oppimisen kontekstissa.

Uutelan väitöstutkimus tarjoaa käytännönläheisen näkökulman esimiestyön kehittämiseen valmennukselliseen suuntaan painottaen myös sitä, että valmennuksellinen työote tulisi ulottaa organisaatioiden jokaiselle tasolle.

Käytännön suosituksia valmentavaan esimiestyöhön

Tutkimuksen tuloksista on johdettavissa käytännöllisiä suosituksia valmentavan esimiestyön käytäntöihin ja valmentavan toimintakulttuurin kehittämisessä työyhteisöissä:

Uutelan mukaan valmennuskulttuurin rantauttaminen koko organisaatioon olisi oleellista.

— Organisaation johto määrittelee loppupeleissä, minkälaista esimiestyötä organisaatiossa toteutetaan. Henkilöstöjohtamisen toimintaprosessien tulisi tukea valmennuksellista työkulttuuria ja valmentavaa esimiestyötä, Uutela sanoo.

Valmentava esimieskulttuuri tulisi kehittää kaikkia organisaation tasoja koskevaksi, ylimmästä johdosta työntekijätasolle asti. Työkulttuuria ei voi muuttaa valmentavaksi yksinomaan ylimmän johdon linjauksilla vaan tarvitaan käytännön toimintaa tukevia toimenpiteitä. Valmennuskulttuurin viemiseen läpi organisaation tarvitaan koulutusta valmentavasta esimiestyöstä ja valmennuksellisuuden periaatteista.

Lisäksi palautteen antamisen käytäntöihin on kiinnitettävä huomiota.

— Palautteen antaminen tulisi kehittää luontevaksi osaksi työskentelyä kaikilla organisaation tasoilla. Palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta tarvitaan enemmän tietoa, koulutusta ja käytänteiden harjoittelua, jotta palautekulttuuri oli luonteva osa päivittäistä työntekoa. Palautteen antaminen tulisi suunnata oppimista ja työhyvinvointia edistäväksi. Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että jokainen organisaatiossa toimija antaa palautetta, ei vain esimies, Uutela toteaa.

Työpaikan eri oppimistilanteiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen on myös kiinnitettävä huomiota.

— Meistä jokainen oppii omalla tavallaan. Organisaatioissa on paljon virallisia ja epävirallisia oppimistilanteita ja -mahdollisuuksia. Näiden hyödyntäminen, työntekijän valmiudet ja potentiaali huomioiden, tulisi ottaa käyttöön päivittäisessä valmentavan esimiehen toiminnassa. Organisaatiossa olevien tilanteiden tunnistaminen vaatii esimieheltä tietoa työssä oppimisesta ja sen edistämisestä, Uutela sanoo.

Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksellisuuden lisääminen pitäisi olla tietoista. Uutelan mukaan työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä tulisi huomioida, että on aikaa ja tilaa asioiden käsittelemiselle yksin ja yhdessä. Yhteisöllisyydellä ja asioiden yhteisellä käsittelyllä on merkitystä työhyvinvoinnin ja työssä oppimisen edistämisessä. Yhteisöllisyyttä ja yhteisten asioiden käsittelyä voidaan kehittää keskustelevaa työskentelykulttuuria edistämällä. Työyhteisöä tulee kannustaa työyhteisöä vuorovaikutteisuuteen, järjestää yhteisöllisyyttä tukevia tilanteita. Organisaatioissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa palaverikäytäntöjen kehittämiseksi keskustelevimmiksi sekä yhdessä asioiden jakamiseen ja pohdintaan.

Väitöstilaisuus:

KM Ulla Uutelan väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus ”VALMENTAVA ESIMIESTYÖ TYÖHYVINVOINTIA JA TYÖSSÄ OPPIMISTA TUKEMASSA” Fenomenografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä esitetään Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkistettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 3 maaliskuun 28. päivänä 2019 klo 12. Vastaväittäjä toimii professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Tietoa väittelijästä:

Ulla Uutela (s.1958) kirjoitti ylioppilaaksi Sallan lukiosta vuonna 1977. Kasvatustieteiden maisteriksi Uutela valmistui Lapin yliopistosta vuonna 2001. Aiemmalta koulutukseltaan Uutela on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Hän on työskennellyt työterveyshoitajana ja julkisella sektorilla esimiestehtävissä.

Lisätietoja:

Ulla Uutela
ulla.uutela@gmail.com



Tietoja julkaisusta:

Ulla Uutela: ”Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa” Fenomenografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 256, ISBN 978-952-337-144-6, ISSN 1796-6310.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6