Stenlund ehdottaa koulutuksen uudistamista, jossa hyödynnettäisiin yrittäjyyden tuottamisen teoriaa ja sen sisältämiä ajatuksia. Niitä voidaan hyödyntää suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa ympäristöjä ja toimintaa, joilla halutaan edistää ihmisten kasvua yrittäjyyteen. Tutkimus nostaa esiin muutoksen kohti yhteiskuntaa, jossa syrjäytymisen riskit, moninaistuva kilpailu ja yrittäjyyden vaatimukset lisääntyvät. Samalla yhteiskunta vaatii kansalaisiaan ottamaan täyden vastuun omasta elämästään ja kilpailukyvystään, mikä puolestaan vahvistaa yrittäjyyden asemaa selviytymisen ja menestymisen keinona.

-        — Yrittäjyyden vaatimus onkin laajentunut pelkästään yritystoiminnan alueelta kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja elämään. Voidaankin sanoa, että yrittäjyydestä on jo tullut vallitseva ihmisen identiteetti, Stenlund toteaa.

 Yrittäjyyden tuottamisen teorian lähtökohtana on yhteiskunnassa toteutuvan muutoksen ja kilpailun hyväksyminen ihmisen kehittymisen ja oppimisen lähtökohdaksi. Tutkimuksessa kilpailu nousee esiin voimana, joka ohjaa ihmisiä tuottamaan aikaisempaa paremmiksi koettuja ratkaisuja ihmiselämän erilaisiin tarpeisiin. Ratkaisuja tuottaessaan ihminen oppii ja hankkii osaamista myös epäonnistuessaan.

— Osaamisen lisääntyminen parantaa ihmisen kykyä aikaisempaa itsenäisempään toimintaan ja päätöksentekoon. Yrittäjyyden tuottamisen teoria yhdistää yrittäjyyden kyvykkyyteen, jota kilpailu edellyttää, ja vastaavasti osaaminen rakentaa ja itsenäisyys ilmentää. Sillä viitataan yhtäältä mahdollisuuksien havaitsemiseen ja hyödyntämiseen, sekä toisaalta voimavaroja optimoivan ja hyötyjä maksimoivan kilpailuedun lähteeseen, Stenlund kertoo.

-   

Prosessit

Yrittäjyyttä ilmentävää kyvykkyyttä tuotetaan prosesseissa, joissa ihminen tarkastelee ja kehittää itseään suhteessa omaan itseensä, toimintansa yhteisöihin, ratkaisujen tuottamiseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Tutkimus nostaakin esiin reflektiivisen toiminnan, jolla ihmiset kehittävät itsensä johtamisen, yhteisön hyödyntämisen, tuottamalla oppimisen ja kontekstin hallinnan taitojaan.

Itsensä johtamisella ihmiset optimoivat omia voimavarojaan ja maksimoivat hyötyjään. Yhteisön hyödyntäminen taas viittaa voimavarojen ja osaamisen hakemiseen yhteisöistä. Tuottamalla oppimisessa korostuu osaamisen ja itsenäisen toimijan aseman tavoittelu ratkaisukeskeisen toiminnan kautta. Kontekstin hallinta puolestaan yhdistyy itsenäisyyden tavoittamiseen omat mahdollisuudet tunnistamalla ja hyödyntämällä.

Stenlundin mukaan yrittäjyyteen yhdistyvä kyvykkyys hankitaan koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden lävitse kulkevassa prosessissa, jonka keskiössä ovat havainnot ja kokemusten käsittely. Tutkimus nostaa esiin tuloksia ja johtopäätöksiä, joiden mukaan ihmisen on mahdollista saavuttaa ammattilaisuus ja yrittäjyys jo opiskelunsa aikana. Ehdoksi tälle nousee kilpailun hyväksymisen lisäksi koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden toiminnan tasoille syventyvä yhdistäminen, eli toiminnallinen integraatio.

-        — Tällaisissa oppimisympäristöissä koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden rajat ovat täysin poistettu. Niissä kyvykkyyttä hankkivat ihmiset toimivat yhtä aikaa opiskelun, työelämän ja yrittäjyyden vaatimissa rooleissa. Kysymys ei ole pelkästään työharjoittelusta, yksittäisten kurssien suorittamisesta työelämässä tai työelämää koskevien opinnäytteiden tekemisestä. Toiminnallinen integraatio on paljon laajempaa ja syvempää. Se on yhteisten prosessien luomista, Stenlund toteaa.

 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kiinnittyy kontekstualismiin, sekä kontekstuaalisen tutkimuksen ja kasvun teorioihin. Tutkimusympäristönä oli Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden koulutusohjelma Proakatemia sidosryhmineen ja yhteistyökumppaneineen. Stenlund keräsi tutkimusaineiston havainnoimalla ja haastattelemalla toimijoita tutkimusympäristössä. Empiirisen analyysin menetelmänä tutkimuksessa Grounded Theory.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

KM Antero Stenlundin väitöskirja ”Yrittäjyyden tuottaminen - Tavoitteena kyvykkyys, jota kilpailu edellyttää, osaaminen rakentaa ja itsenäisyys ilmentää” tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 10.3.2017 klo 12 alkaen, luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori (emeritus) Esa Poikela Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu Ravintola Fellissä. Tervetuloa!

Tietoja väittelijästä:

Tauno Antero Stenlund syntyi Porissa 1948. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi 2007 Tampereen yliopistosta. Stenlund on toiminut laskentatoimen, talouspäällikön ja talousjohtajan tehtävissä 1972–1983 sekä liikkeenjohdon konsulttina 1983–2009, josta yrittäjänä ja toimitusjohtajana vuodesta 1987. Erikoissuunnittelijana ja opettajankouluttajana Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Stenlund työskenteli 2009-2015. Nykyisin Stenlund toimii liikkeenjohdon konsulttina ja yrittäjyyden edistäjänä omassa yrityksessään.

Lisätietoja:

Antero Stenlund
antero.stenlund@outlook.com
040 5070 481

Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapland University Pressistä, puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi. Väitöskirjojen myynti: Verkkokauppa Juvenes

Julkaisun tiedot:

Antero Stenlund: Yrittäjyyden tuottaminen - Tavoitteena kyvykkyys, jota kilpailu edellyttää, osaaminen rakentaa ja itsenäisyys ilmentää. Acta Universitatis Lapponiensis 343. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2017. ISBN 978-952-484-955-5. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 211. ISBN 978-952-484-956-2. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK