Puheenvuoron käyttivät viestintäjohtaja Maija Palonheimo, Aikalaisen päätoimittaja Heikki Laurinolli ja viestintäpäällikkö Virpi Viertola.

Viestintäjohtaja Maija Palonheimo Turun yliopistosta puhui yliopistojen varainhankinnasta ja profiilin terävöittämisestä. Palonheimon mukaan myös viestintäyksiköt osallistuvat omalta osaltaan varainhankinnan kampanjointiin.

- Tiedeviestintä yliopistoissa ei ole enää pelkästään perinteistä tiedeviestintää, vaan myös markkinointiviestintää, joka vaatii osaamista ja resursseja, Palonheimo sanoi.

Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisen päätoimittaja Heikki Laurinolli käsitteli puheenvuorossaan journalismia ja markkinointia. Aikalaisen päätoimittajana hän korosti lehden roolia keskustelun herättäjänä.

- Uskon, että sellainen tiedonvälitys menestyy, joka pystyy täyttämään ihmisten tiedon ja sanomisen tarpeet. Yhteisöistä menestyvät ne, joissa saa keskustella avoimesti ja esittää vapaasti eriäviä mielipiteitä, Laurinolli sanoi.

Laurinollin mukaan yliopistot ovat julkisin varoin toimivia yhteisöjä, joiden on syytä olla tarkkana mainonnan ja markkinoinnin kanssa. Veronmaksajien varoja ei pidä käyttää itsensä kehumiseen. Hän siteerasi Valtionhallinnon viestintäsuositusta, jonka mukaan "viestinnällä ei pyritä hankkimaan suopeutta viranomaisten toimia kohtaan, vaan lisäämään toimien avoimuutta ja läpinäkyvyyttä".

Yliopistolaitoksen ja journalismin suurimpana uhkana Laurinolli piti markkinoinnin ja imagonkiillottamisen pyrkimysten kasvamista.  

- Uusi yliopistolaki ja yleinen markkinoitumiskehitys voivat asettaa yliopistot entistä enemmän alttiiksi julkisuuskilpailulle. Pelättävissä on, että silloin journalismi kuolee, autoritaarinen johtaminen yleistyy ja vaatimukset pelkästään markkinointiviestinnän käyttöön kasvavat. Sellaisessa yliopistossa kritiikki häviää ja avoin keskustelu tukahtuu. Sellainen yliopistolaitos ei menesty, Laurinolli totesi.

Vaasan yliopiston viestintäpäällikkö Virpi Viertolan mukaan viestinnän sisältö ja kohderyhmä laajentuvat  profiloitumistarpeiden ja erilaisten uusien koulutusmuotojen vuoksi.

- Uusien opiskelijoiden hankkiminen on haaste kaikille yliopistoille. Maisterivaiheen opinnot herättävät kiinnostusta jo työssä olevien parissa, ja täydennyskoulutuksen tarjonnan kehittämisestä keskustellaan myös, Viertola pohti.

Viertola käsitteli myös tutkimuksen osuutta rahoituksessa. Kun tuloksien julkaiseminen kansainvälisillä foorumeilla tulee entistä merkittävämmäksi rahoitusperusteeksi niin kuinka paljon tutkijoilla on aikaa, taitoa tai kiinnostusta kertoa tuloksista jatkossa enää suomen kielellä kotimaiselle yleisölle, hän kysyi. Tämä voi nostaa tiedeviestinnän entistä merkittävämpään asemaan ja yliopistojen viestintähenkilöt yhä tärkeämmiksi tiedon sisällön avaajiksi ja välittäjiksi.

- Mutta riittääkö siihen enää voimavaroja, kun yliopistojen viestintäyksiköiden työ vaatii jo nyt varsin laajaa yleisosaamista markkinoinnin, työyhteisöviestinnän ja tiedeviestinnän kentällä, Viertola pohti.

Lisätietoja:
Maija Palonheimo, puhelin 040 594 0655
Heikki Laurinolli, puhelin (03) 3551 6507
Virpi Viertola, puhelin 050 502 4440

LaY/Viestintä/OT