Teksti: Sari Väyrynen
Kuvat: Ville Rinne

Hämärässä studiossa käy pienimuotoinen kuhina itsenäisyyspäivän alla. Valoja suunnataan, elokuvakameran asetuksia viimeistellään. Päätyseinän isolle kaarevalle lediseinälle heijastuu kuvitteellinen katumaisema. Lapin yliopistolla on alkamassa uuden virtuaalituotantostudion ensimmäinen esittelytilaisuus audiovisuaalisen alan opiskelijoille ja alumneille.

Virtuaalituotantostudio on rakennettu Lapin yliopiston videostudion sisälle tänä syksynä osana yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistä, Euroopan unionin rahoittamaa kehitys- ja investointihanketta. Projektipäällikkö, asiantuntija Samuli Valkama Lapin ammattikorkeakoulun FrostBit-ohjelmistolaboratoriosta sekä digitaalisen median yliopistonlehtori Tomi Knuutila Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta ovat innoissaan siitä, että alan viimeisintä teknologiaa on nyt Rovaniemellä.

– Tämän mittakaavan studio on Pohjois-Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja koko Suomessakin on toistaiseksi vain kaksi tätä suurempaa virtuaalituotantostudiota, he kertovat.

Virtuaalituotantostudion näyttävin elementti on 7,5 metriä leveä ja kolme metriä korkea, kaareva lediseinä. Yhtä lailla keskeisiä ovat valaistus, taustaohjelmistot ja kamerat seurantalaitteistoineen.

Virtuaalituotannot muuttavat elokuva-alaa

Virtuaalituotannot ovat viime vuosina uudistaneet tapoja, joilla audiovisuaalisen alan tuotantoja voidaan tehdä. Edistyneet ledi-, kamera- ja ohjelmistoteknologiat ovat yhdessä mahdollistaneet sen, että digitaalisia ympäristöjä ja todellista maailmaa voidaan nyt yhdistää uudenlaisilla tavoilla. Virtuaalituotantostudio-termin rinnalla käytetäänkin usein myös käsitettä XR stage, suomeksi laajennetun todellisuuden näyttämö tai lava.

Yliopiston studiossa huomio kiinnittyy helposti sen näyttävimpään elementtiin: 7,5 metriä leveään ja kolme metriä korkeaan lediseinään, joka koostuu palapelimäisesti 90 paneelista. Virtuaalituotantojen kannalta yhtä lailla keskeisiä ovat muut elementit: valaistus, studio-ohjelmistot, kuten videopelien tekemisessä käytettävä pelimoottori, sekä kameran seurantalaitteisto, ammattikielellä träkkäysjärjestelmä. Lisäksi virtuaalituotantojen piiriin lasketaan muun muassa näyttelijöiden liikkeenkaappaus sekä virtuaalinen ennakkotyöskentely, kuten kuvauspaikkojen laser- ja lidar-skannaus ja mallintaminen sekä kohtausten ja kuvakulmien esivisualisointi ja -katselu.

Käytännössä studiossa voi kuvata kohtauksia niin, että osa lavastuksesta on luotu lediseinän edustalle todellisilla lavasteilla ja lediseinälle puolestaan heijastetaan esimerkiksi maisemaa tai digitaalisesti tuotettua kuvitteellista maailmaa. Näyttelijä näyttelee kohtausta lediseinän edustalla näissä kahden tason lavasteissa. Kun näyttelijä liikkuu, kameraträkkäysjärjestelmä reagoi liikkeeseen ja muuttaa taustakuvaa niin, että tausta näyttää liikkuvan aidosti näyttelijän takana.

Yhtä lailla studiota voi hyödyntää striimattuihin livelähetyksiin tai esityksiin.

Lediseinälle voidaan heijastaa esimerkiksi maisemia tai digitaalisesti rakennettuja maailmoja.

Virtuaalituotannoilla on useita hyötyjä verrattuna aiempiin tuotantovaihtoehtoihin, kuten vihertausta- ja lokaatiokuvauksiin.

– Virtuaalituotannoissa kohtausten taustat voidaan tehdä valmiiksi samalla, kun kohtauksia kuvataan ja näytellään. Lopullinen kuva saadaan tehtyä mahdollisimman pitkälle jo kuvausvaiheessa, Tomi Knuutila toteaa.

Tietyissä tilanteissa virtuaalituotannot voivat myös nopeuttaa tuotantoja ja olla halvempia.

– Esimerkkinä vaikkapa se, että kymmenen hengen elokuvaustiimiä ei tarvitse lähettää tunturilokaatioon kuvaamaan talvimaisemaa, vaan siellä voidaan kuvata kahden henkilön voimin ja sitten rekonstruoida ympäristö studiossa ja tehdä kuvaukset virtuaalisesti loppuun, Knuutila luonnehtii.

– Näyttelijöille virtuaalituotantotyöskentely on myös usein vihertaustatyöskentelyä mielekkäämpää. Lisäksi tietyt tekniset asiat, kuten heijastavien pintojen kuvaaminen, onnistuvat helpommin kuin vihertaustoilla, Samuli Valkama lisää.

Virtuaalituotantostudiossa yliopiston audiovisuaalisen alan ja kameratyöskentelyn osaaminen sekä ammattikorkeakoulun ohjelmisto- ja pelikehityksen asiantuntemus täydentävät toisiaan. Kuvassa Tomi Knuutila ja projektityöntekijät Severi Roivanen ja Nico Suonvieri (oikealla).

Unelmana alan osaamiskeskittymä Rovaniemellä

Laajamittaisten virtuaalituotantojen kantateokseksi mielletään usein The Mandalorian -sarja vuodelta 2020. Alan teknologiakehitys yltyi koronapandemian aikana, kun elokuva-alan tuotantoja ei päästy kuvaamaan isoilla ryhmillä aidoissa lokaatioissa.

– Tällä alalla uudet teknologiat tuovat yleensä jotain uutta aiempien teknologioiden rinnalle, eivät kokonaan korvaa niitä. Virtuaalituotannot toki muuttavat elokuvan tekemisen tapaa, tuotantoprosesseja ja myös ammattilaisten rooleja, Tomi Knuutila sanoo.

Materiaaleja täytyy valmistella ennen kuvauksia paljon enemmän kuin tuotannoissa, joissa taustat tehdään jälkituotannossa. Isoihin virtuaalituotantoihin tarvitaan mukaan myös uusia ammattilaisia, kuten 3D-mallintajia, lediseinäasiantuntijoita ja ohjelmistoasiantuntijoita.

Knuutila ja Valkama näkevät, että virtuaalituotantostudiossa Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun alat täydentävät toisiaan hedelmällisellä tavalla. Yliopiston taiteiden tiedekunta tuo audiovisuaalisen alan ja kameratyöskentelyn osaamista ja ammattikorkeakoulu ohjelmisto- ja pelikehityksen asiantuntemusta.

– Unelmana on, että saamme luotua Lapin yliopistoon ja Lapin ammattikorkeakouluun yhteisen virtuaalituotantojen osaamiskeskittymän. Tulevaisuudessa Rovaniemeltä tulee ammattilaisia, jotka osaavat tehdä virtuaalituotantoja ja työskennellä niiden parissa monipuolisesti, Samuli Valkama visioi.

Samuli Valkama uskoo, että tulevaisuudessa Rovaniemeltä tulee monipuolisia virtuaalituotantojen ammattilaisia. Hän on valmistunut Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmasta ja työskentelee nyt ammattikorkeakoulun FrostBit-ohjelmistolaboratoriossa studiohankkeen projektipäällikkönä.

Opiskelijoiden ja yritysten käyttöön

Uusi virtuaalituotantostudio on yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskäytössä, ja sen toimintaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman paljon audiovisuaalisten ja it-alojen opiskelijoita alusta lähtien. Yliopiston ison studion lisäksi ammattikorkeakoulun FrostBit-ohjelmistolaboratorioon on hankkeen aikana rakennettu testiympäristö.

– Tulevana keväänä virtuaalituotannot ja tämän studion käyttö tulevat jo näkymään audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman kurssisisällöissä, Tomi Knuutila lupaa.

Alan opiskelijoiden on mahdollista hyödyntää studiota myös omissa, opintoihin liittyvissä taiteellisissa produktioissa.

– Voimme järjestää tarvittaessa myös henkilökohtaisen ohjauksen studion käyttöön, Knuutila kertoo.

Lisäksi tammikuun lopussa yrityksillä ja opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua studioon ja testata sen käyttöä työpajassa. Hankkeen puitteissa yhteistyöyritykset ovat jo päässeet kokeilemaan virtuaalituotantoja, oppimaan niiden teknologiasta ja laitteistoista sekä testaamaan, miten omia olemassa olevia laitteita, kuten puhelimia, voidaan hyödyntää osana virtuaalituotantoja.

– Kun osaaminen kehittyy, Lappiin kehittyy tulevaisuudessa myös virtuaalituotantojen kaupallista toimintaa. Varsinkin matkailun virtuaalituotannot voivat olla täällä kiinnostava näkökulma, Samuli Valkama arvioi.

Audiovisuaalisen alan opiskelijat ja alumnit tutustuivat uuteen studioon joulukuussa. Studio on yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiskäytössä, ja toimintaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman paljon opiskelijoita heti alusta lähtien.

Hanke: Virtuaalituotantostudioteknologiat

• Hanke tuo Pohjois-Suomeen Rovaniemelle ensimmäisen virtuaalituotantostudion, joka mahdollistaa reaaliaikaisen liikekaappauksen sekä lavasteiden ja ympäristöjen luomisen ja manipuloinnin, striimatuista livelähetyksistä ja esityksistä aina elokuvatason tuotantoihin
• Virtuaalituotantoa ja siihen liittyvää teknologiaa myös testataan ja pilotoidaan yhteistyöyritysten kanssa
• Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteishanke 1.8.2023–31.12.2025
• Rahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), kokonaisbudjetti noin 1,7 miljoonaa euroa
• Katso esittelyvideo ja tutustu tarkemmin: www.virtuaalituotantohanke.fi