Joulukuussa järjestettävän YK:n Kööpenhaminan ilmastokokouksen odotetaan olevan merkittävin ilmastokokous sitten Kioton ilmastokokouksen vuonna 1997, jolloin saavutettiin neuvottelutulos nykyisestä vuoteen 2012 päättyvästä ilmastosopimuksesta. Kööpenhaminan kokouksen pöydällä ovat vuoden 2012 jälkeiset päästövähennykset ja siten koko ilmastosopimuksen ja kansainvälisen ilmastoyhteistyön jatko. Käytännössä sopimus merkitsisi merkittäviä päästövähennyksiä teollisuusmaille sekä pitkän aikavälin päästövähennyksiä nopeasti kehittyville kehitysmaille.

Kuluneen vuoden aikana järjestetyissä virkamiestason valmistelukokouksissa ei kuitenkaan ole hiottu sopimustekstiä riittävän pitkälle ja julkisuudessa on jo väläytelty, ettei laillisesti sitovaa ilmastosopimusta saada aikaiseksi Kööpenhaminassa vaan että kokouksen anniksi jäisi pelkkä poliittinen päätös.

Tutkija Mika Flöjt arvioi, että tavoite pelkästä poliittisesta päätöksestä on tavoitteena riskialtis. Kööpenhaminan kokouksen onnistumisen ratkaisee kehitysmaiden ryhmän suhtautuminen neuvottelutulokseen.

– Pelkät poliittiset korulauseet eivät enää riitä kehitysmaille ja turhautuminen on ollut voimakasta kehitysmaaryhmässä. Barcelonan valmistelukokouksessa Afrikan maiden edustajat marssivat ulos junnaavista neuvotteluista ja patistelivat kehittyneitä maita konkretiaan.

– Ensiarvoisen tärkeää olisikin saavuttaa kattava, poliittisesti ja laillisesti sitova sopimus jo Kööpenhaminassa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan jokainen viivytysvuosi ilmastopolitiikassa aiheuttaa satojen miljardien dollareiden lisähinnan ilmastokysymyksen ratkaisuun tulevaisuudessa. Euroopan unioni ymmärtää tämän, ja siten Ranskan ja Saksan johdolla EU pyrkii, Brasilian, Intian ja Kiinan avustamana, pelastamaan Kööpenhaminan kokouksen onnistumisen. Yhdysvaltojen roolin tekee ongelmalliseksi senaatissa viipyvä ilmastolaki, jota ei saada valmiiksi ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, Flöjt toteaa.

Arktisen alueen valtiot ovat myös tärkeässä roolissa ilmastoneuvotteluissa. Arktiselta alueelta on mm. tuotettu tärkeää informaatiota ilmastotieteelle neuvotteluprosessin tueksi.

– Nyt arktisen alueen kahdeksan valtion tulisi sitoutua voimakkaisiin päästövähennyksiin sekä osallistua sopimuksen rahoittamiseen, Flöjt sanoo.

Suomenkielinen luento on tiistaina 24. marraskuuta 2009 klo 18.00 Arktikumin auditoriossa (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). Se on avoin kaikille kiinnostuneille. Luennon järjestää Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Arktis-tutkijakoulu, ja se on osa Arktista tutkimusta 20 vuotta -luentosarjaa Arktisen keskuksen juhlavuoden kunniaksi. Tervetuloa!

Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa työskentelevä tutkija Mika Flöjt tekee väitöstutkimustaan Lapin yliopistoon valtakunnallisessa Arktis-tutkijakoulussa. Hänen väitöskirjansa käsittelee ilmasto- ja energiaregiimejä.

Arktis-tutkijakoulu on opetusministeriön tukema valtakunnallinen ja monitieteinen tutkijakoulu, joka kouluttaa arktisen alan asiantuntijoita. Tutkijakoulua koordinoi Lapin yliopiston Arktinen keskus. Tutkijakoulun teemana ovat modernin kehityksen ja globaalimuutoksen vaikutukset arktisen alueen yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Lisätietoja:
Tutkija Mika Flöjt, mika.flojt (at) ulapland.fi, 040 578 8784
Arktis-tutkijakoulun koordinaattori, erikoistutkija Päivi Soppela, p. 0400 138 805, paivi.soppela (at) ulapland.fi

LaY/Viestintä/SV