Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja, valtio-opin lehtori Petri Koikkalaisen mukaan yliopistolakiesityksen itsehallinto poikkeaa siitä, mitä itsehallinnolla yleensä ymmärretään.

- Esimerkiksi kunnassa itsehallinto merkitse sitä, että kuntalaiset valitsevat päätöksentekijät omasta joukostaan, ja vallankäytön edellytyksenä on kuntalaisten edustaman valtuuston edessä nautittu jatkuva luottamus, Koikkalainen sanoi.
 
Uuden yliopistolakiesityksen mukainen yliopistokollegio saa ilmaista luottamuksensa johdon toimintaan noin kerran viidessä vuodessa. Muuna aikana valtaa käyttävät hallitus ja rehtori, jotka eivät itsensä lisäksi ole vastuussa kenellekään.

- Lakiesitys eroaa esikuvana olleesta osakeyhtiölaista huonompaan suuntaan: osakeyhtiöissä yhtiökokous saa vaihtaa hallituksen jäseniä muutenkin kuin vain hallituksen omasta esityksestä.

Koikkalaisen mukaan uudistuksessa rakennetaan näennäisen itsehallinnon vastapainoksi entistä tiukempia strategisen ohjauksen malleja.

- Lakiesityksen ja sen rinnalla valmisteltavien ohjausmallien lähtökohtana näyttäisi olevan ajatus, jonka mukaan ministeriön johdolla tapahtuva käskyttäminen on tehokkaampaa kuin tiedeyhteisöjen asiantuntijuuteen ja luottamukseen perustuva johtamistapa.
 
Koikkalaisen mukaan lakiesityksen taustalla on poliitikkojen, hallinnon ja elinkeinoelämän muodostama konsensus, jonka mukaan yliopistot ovat kansallinen innovaatiovaranto, josta tulee ottaa kaikki hyöty irti määrätietoisella innovaatiopolitiikalla. 
 
- Näkemys yliopistoista innovaatiovarantona on yksipuolinen. Innovaatiovarannon sijasta yliopistot tulisi nähdä yhteiskunnan erilaisten prosessien peilinä. Tiede asettaa yhteiskunnan teknologiset, taloudelliset ja poliittiset ongelmat aina uusiin yhteyksiin. Haasteista suoriutuminen edellyttää yliopistoilta muutakin kuin vain taloudellista autonomiaa. Yliopistoilta edellytetään kykyä tarkastella tarvittaessa kriittisesti vallitsevia ajattelutapoja ja instituutioita. Siksi yliopistollisen tutkimuksen ja opetuksen sisällöllisen riippumattomuuden vaateen tulee olla yhtä vahva kuin tuomioistuinten.
 
Lakiesityksen esivalmistelut tehtiin ennen maailmantalouden syöksymistä taantumaan. Koikkalainen kysyikin, olisiko usko vahvaan johtamiseen sekä profiloitumisen ja riskinoton tuottamiin kansantaloudellisiin voittoihin ollut yhtä vahvaa, jos laki olisi valmisteltu paria vuotta myöhemmin?

- Johtamisopit seuraavat reaalitalouden muutoksia, ja julkisella sektorilla tullaan tunnetusti firmojen perässä. Yliopistojen henkilöstöä edustavan liiton näkökulmasta onkin pakko kysyä, ovatko yliopistolakiuudistuksen perustelut jo menneen talven lumia, Koikkalainen pohti.

Petri Koikkalainen
Yhteiskuntatieteiden tohtori Petri Koikkalainen toimii valtio-opin lehtorina Lapin yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien Tieteentekijöiden liiton yliopistouudistusta seuraavan työryhmän puheenjohtajana ja tämän vuoden alusta lähtien myös Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtajana. 

Lisätietoja:
Petri Koikkalainen
Puhelin (016) 341 2677
etunimi.sukunimi@ulapland.fi

LaY/Viestintä/OT