Kutsupuhujat

Mhairi C. Beaton
Professori Mhairi C Beaton, Carnegie School of Education, Leeds Beckett University
Mhairi C. Beaton on ansioitunut kasvatustieteen tutkija, kokenut opettaja ja kansainvälisesti laajasti verkottunut aktiivinen toimija. Hänellä on pitkä kokemus väitöskirjojen ohjaamisesta ja maisteriohjelmien kehittämisestä, ja hän on johtanut useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja. Beatonin tutkimusintressit ovat inkluusion, opiskelijoiden osallisuuden ja opettajankoulutuksen rajapinnoilla.

Keynote-otsikko: Arktisen alueen koulutus tai arktinen koulutus: Pohjoinen näkökulma

UArcticin temaattinen verkosto sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja monimuotoisuutta edistävän opettajankoulutuksen alalla on nyt lähes kymmenen vuotta vanha. Verkostona se on tarjonnut foorumin globaalin pohjoisen kasvatustieteilijöille, jotka ovat edistäneet kasvatustieteellistä tutkimusta tieteenalana jäsenyliopistojen opettajankoulutusohjelmissa. Tässä puheenvuorossa Mhairi pohtii kokemuksiaan verkostosta pohjoisen tutkijana, pohtii, onko tutkimuksessamme maantieteellisestä sijainnista johtuvia erityispiirteitä, ja ehdottaa, miten verkosto voisi edistää kestävää, innovatiivista tutkimusta, joka edistää sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa koulutustarjontaa kaikille seuraavan vuosikymmenen aikana.

Arto Ahonen
Kasvatustieteiden tohtori ja koulutuksen arvioinnin dosentti Arto K. Ahonen työskentelee yliopistotutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hän on toiminut PISA-tutkimuksen kansallisena tutkimusjohtajana vuodesta 2016 lähtien. Hänen tutkimusintressinsä kytkeytyvät vertailevaan arviointitutkimukseen ja osaamiseen vaikuttaviin tekijöihin erityisesti koulukontekstissa.

Keynote-otsikko: PISA-tutkimus oppimistulosten suunnannäyttäjänä Suomessa

Suomen koulutusjärjestelmä on saanut kokea mielenkiintoisen matkan muiden seuraajasta kansainväliseksi koulutuksen esikuvaksi. PISA-tutkimusten kahden vuosikymmenen aikana Suomen tulokset ovat olleet vaikuttavia, ja Suomi on ollut yksi maailman parhaiten menestyvistä maista. Viime vuosina osaaminen on kuitenkin merkittävästi heikentynyt. Viimeisin PISA 2022 -tutkimus on saanut paljon huomiota, sillä se osoitti 15-vuotiaiden oppilaiden matematiikan ja lukutaidon tason ennennäkemättömän laskun. Pitkän aikavälin kehityssuunta herättää kysymyksen siitä, mitä koulutusjärjestelmälle on tapahtunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Koulutuspolitiikan vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän viiveen jälkeen, ja usein on vaikea määrittää yksittäistä päätöstä tai ratkaisua tietyn kehityksen taustalla. Kahden vuosikymmenen jälkeen on kuitenkin mahdollista pohtia joitakin toimia ja muutoksia, joita koulujärjestelmämme on ajan kuluessa kohdannut. Tässä puheenvuorossa keskitytään Suomalaisten koululaisten oppimistulosten pitkän aikavälin kehitykseen ja luodaan katsaus niihin mahdollisesti yhteydessä oleviin tekijöihin.

Ilkka Ratinen
Ilkka Ratinen on Lapin yliopiston kestävyys- ja luontokasvatuksen professori. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta luonnonmaantieteen tohtoriksi vuonna 2005 ja Jyväskylän yliopistosta tiedekasvatuksen tohtoriksi vuonna 2016. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävyyskasvatukseen erityisesti kestävyysosaamisen mittaamiseen ja ulkoilukasvatukseen.

Keynote-otsikko: Kasvien lukutaidottomuudesta kohti kasvien merkityksen ymmärtämistä

Tietämättömyys kasvien ja niiden merkityksestä ympäristössämme on merkittävä ongelma yhteiskunnassamme. Koska ihmisillä on vain vähän tietoa kasveista, kasvisokeus ja kasvien lukutaidottomuus koetaan kestävän kehityksen esteinä. Tämä näkyy esimerkiksi eurooppalaisessa keskustelussa metsistä ja maataloudesta. Kasvisokeuden ja lukutaidottomuuden syyt ovat perusopetuksesta. Oppilaat eivät ole yhtä kiinnostuneita kasveista kuin eläimistä, ja kasveista oppiminen koetaan tylsäksi ja vaikeaksi. Lisäksi useita keskeisiä asioita, kuten haihdunnan merkitys ilmaston viilentämisessä, kasvillisuuden rooli vesikierron kannalta tai kasvien ja ilmakehän välinen vuorovaikutus, on aliedustettuina luonnontieteiden opetuksessa. Jotta kestävä talous ja ympäristö voidaan varmistaa tulevaisuudessa, on tarpeen puuttua kasvisokeuteen, parantaa kansalaisten kasvien lukutaitoa ja tehdä kasvitieteen opiskelusta nykyistä houkuttelevampaa. Esityksessä tarkastellaan Plant Literacy Erasmus+ -projektin tuloksia siitä, miten kasvien roolia voidaan parantaa koulun luonnontieteiden opetuksessa.