Abstraktihaku Hallinnon ja kuntatutkimuksen päiville 2024 on avoinna. Työryhmien esittelyt löydät alta. Tutustu työryhmiin ja lähetä 300-500 sanan abstrakti suoraan työryhmän vetäjille sähköpostitse maanantaihin 21.10.2024 (työryhmä 9 max. 200 sanaa) mennessä. Työryhmään hyväksytyille ilmoitetaan viimeistään 30.10. Hyväksytyt abstraktit julkaistaan tiedepäivien sähköisessä abstraktikirjassa, joten lähetäthän abstraktin word-muodossa.

Muistathan työryhmään tullessasi myös ilmoittautua mukaan päiville tämän linkin kautta. Työryhmät kokoontuvat torstaina 14.11.klo 13:15-16:30 Rovaniemellä Lapin yliopistolla, ei etäosallistumismahdollisuutta. Tervetuloa!

Hyvinvointipalvelujen rakenteet, vastuut ja työnjaot kuntien ja alueiden välillä ovat muuttuneet hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Muuttuvat toimintatavat edellyttävät sekä tietoa että osaamista hyvinvointiyhteistyön rakentamiseksi ja monimuotoisissa hyvinvointityön verkostoissa toimimiseksi. Laajemmalti kyse on hallitusta ja suunnitelmallisesta voimavarojen kohdentamisesta ja niiden hyödyntämisestä kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä palvelujen vaikuttavuutta edistävällä tavalla. 

Hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat moninaisia. Strategisesta näkökulmasta edellytetään vahvaa ja pitkäjänteistä strategiatyötä resurssien, vuorovaikutuksen ja yhteistyön ohjaamiseen. Operatiivisella tasolla kyse on muun muassa poikkihallinnollisten moniammatillisten/monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen rakentamisesta, palvelujen johtamisesta ja kehittämisestä, toimivista tiedon hallinnan ja tietojohtamisen käytännöistä sekä systemaattisesta toiminnan arvioinnista. Johtajien sitoutuminen ja aktiivinen em. asioiden kehittäminen ja edistäminen on ensiarvioisen tärkeää, jotta palvelujen asiakaslähtöisyyteen ja voimavarojen kohdentamiseen liittyvät tavoitteet toteutuvat. 
Toivomme työryhmäämme eri näkökulmista teemaan kiinnittyviä esityksiä. Konteksteina voivat olla esimerkiksi sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelut tai hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Esityksissä voi teemaa tarkastella esimerkiksi palvelurakenteen ja -prosessien, strategiatyön, digitalisaation, talouden, yhteistyön ja kumppanuuden, osaamisen tai tiedolla johtamisen näkökulmista. Voit tulla esittelemään työryhmään esimerkiksi tutkimus- tai kehittämishankettasi tai oman väitöstutkimuksesi suunnitelmaa tai tuloksia.  

Työryhmä 4: Julkisjohtaminen, kunnat ja alueet

Työryhmä tarkastelee julkisjohtamisen ajankohtaisia haasteita ja kehityssuuntia kuntien ja alueiden näkökulmasta. Kuntien ja alueiden julkisjohtaminen on murroksessa, ja sitä muovaavat monet tekijät, kuten väestörakenteen muutokset, digitalisaatio, alueiden eriytyminen, taloudelliset paineet sekä hallinnon ja palveluiden uudistamistarpeet. Myös monet muut kansalliset ja globaalit muutospaineet vaikuttavat kuntien ja alueiden arkeen. Samalla julkinen johtaminen on entistä julkisempaa esimerkiksi sosiaalisen median vuoksi. Näiden päällekkäisten ja osin erisuuntaisten muutosten keskellä julkisen johtamisen merkitys korostuu, kun kunnissa ja alueilla etsitään kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi palvelujen tuottamiseen, hallintoon ja yhteisöllisyyteen.

Abstrakteissa voidaan käsitellä esimerkiksi:

• Julkishallinnon ja -johtamisen muutostrendejä: Miten digitalisaatio, tekoäly, ilmastonmuutos ja väestörakenteen muutos vaikuttavat julkisen sektorin johtamiseen? Millaisia uusia toimintamalleja ja johtamiskäytäntöjä tarvitaan vastaamaan näihin haasteisiin?
• Kuntien ja alueiden strategista johtamista: Miten kuntien ja alueiden strateginen suunnittelu ja johtaminen voivat tukea kestävää kehitystä ja paikallista elinvoimaa? Miten voidaan edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä kuntien ja alueiden kehittämiseksi?
• Kuntien ja alueiden hallintoa: Hyviä (ja huonoja) käytäntöjä julkisjohtamisessa – miten löytää hyviä ja luopua huonoista? Miten luottamushenkilötyötä ja siihen liittyvää yhteistyötä voisi kehittää?
• Palveluiden johtamista ja innovaatioita: Millaisia innovatiivisia ratkaisuja ja palvelumalleja kuntien ja alueiden johtamisessa on kehitetty? Miten voidaan varmistaa, että kuntien ja alueiden palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja odotuksia?
• Monitasoista hallintaa ja aluekehitystä: Miten monitasoinen hallinta ja eri hallinnontasojen välinen yhteistyö vaikuttavat kuntien ja alueiden kehittämiseen? Miten kuntien ja alueiden johtamista voidaan kehittää tehokkaammaksi ja läpinäkyvämmäksi? Millaista on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö tai vastuunjako? Miten resursseja tulisi kohdentamista ja hallinnan kysymyksiä kuntien ja alueiden välisessä toiminnassa.

Työryhmään toivotaan eri tieteenalojen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden esityksiä, jotka käsittelevät esimerkiksi kuntien ja alueiden johtamista, hallintoa, yhteistyörakenteita ja tulevaisuuden haasteita. Esitykset voivat olla teoreettisia tai empiirisiä tutkimuksia, ja toivotamme tervetulleiksi sekä jo päättyneet että käynnissä olevat tutkimukset.

Työryhmän esitysten kieli on suomi, abstraktit voivat olla myös ruotsin- tai englanninkielisiä.

Tervetuloa mukaan jakamaan näkemyksiä julkisjohtamisen, kuntien ja alueiden ajankohtaisista kysymyksistä!

Systeemiajattelussa on kyse tavasta hahmottaa erilaisista osista muodostuvia kokonaisuuksia sekä niiden sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Keskiössä on pyrkimys ymmärtää ja analysoida systeemin eri osien keskinäisriippuvuuksia ja kytkeytyneisyyttä, jolloin yksittäisten toimijoiden tai asioiden tarkastelun sijaan huomio kiinnittyy systeemin toimintaa hahmottaviin ajattelumalleihin. Systeemiajattelu ei ole yksi yhtenäinen tapa tehdä tutkimusta, vaan se kattaa erilaisista tulokulmista tulevia näkökulmia. Näitä voivat olla esimerkiksi kompleksisuusajattelu, ekosysteemit ja verkostot.  

Systeemiajattelua voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkimusilmiöiden ja -tarpeiden tunnistamisessa, monitieteisen tutkimuksen toteuttamisessa tai tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen rakentamisessa. Systeemiajattelun ja siihen kytkeytyvien erilaisten teorioiden ja lähestymistapojen runsaus tarjoaa myös useita mahdollisuuksia hallinnon tutkijoille ja tutkimukselle. Jatkuva muutostila, jossa hallinto toteutuu osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä tarjoaa edellytykset ymmärtää paitsi laajoja kokonaisuuksia myös yksilöiden ja (julkis)organisaatioiden kykyä olla osallisena näissä muutoksissa. 

Työryhmämme kutsuu monitieteisiä ja moninäkökulmaisia tutkimuksia tarkastelemaan niitä erilaisia tapoja, joilla systeemiajattelua voidaan hyödyntää hallinnon tutkimuksessa ja hallintoa koskevien haasteiden tarkastelussa. Empiiristen tutkimusten lisäksi tervetulleita ovat systeemiajattelun lähtökohdat tunnistavat teoreettiset tutkimukset sekä tutkimusmenetelmiin keskittyvät esitykset. Myös ideavaiheessa olevat tutkimusaihiot ovat tervetulleita. 

Ryhmästä kiinnostuneita pyydetään lähettämään lyhyt, enintään 400 sanan, abstrakti, joka kuvaa pääpiirteittäin esitettävän tutkimuksen sisältöä ja kytkeytymistä systeemiajatteluun. Työryhmän mahdollisia työskentelykieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti.  

Kansalaisten hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat usein yhteenkietoutuneita ja tehtyjen päätösten ja toimenpiteiden arviointi on haastavaa ja monitulkintaista. Toiminnan vaikuttavuuden arviointi on kuitenkin keskeistä: tehdäänkö oikeita asioita, oikealla tavalla ja oikein kohdennetusti. Myös sote-uudistuksen perusteluna ja keskeisenä tavoitteena on ollut julkisen palvelujärjestelmän vaikuttavuus eli palvelujen saatavuuden, laadun ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen.

Vaikuttavuuden edistäminen on yksi merkittävimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä hallinnolla ja johtamisella sekä palveluilla aikaansaatua myönteistä muutosta hyvinvointiin tai muuhun toivottuun asiaan. Työryhmä järjestetään round table -keskusteluna, jossa hahmotetaan hallintoon ja johtamiseen liittyviä vaikuttavuuden ulottuvuuksia ja suuntia: Miten hallinnon ja johtamisen vaikuttavuutta voidaan tutkia, jäsentää ja ymmärtää? Miten johtamisen vaikuttavuuteen voi tutkimuksella vaikuttaa? Miten tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää julkisen hallinnon toimintaa sen vaikuttavuusperusteisuuden vahvistamiseksi? Millainen suhde käytännöllä ja arkivaikuttavuudella on julkiseen päätöksentekoon? Miten tutkittua vaikuttavuustietoa saadaan välitettyä päätöksenteon ja johtamisen tueksi?

Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen aihepiirin tutkijoita ja kehittäjiä sekä hahmottaa vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta. Toivomme työryhmäämme osallistujiksi tutkijoita, jotka jäsentävät tutkimuksensa hallinnon tai johtamisen vaikuttavuuden arvioinnin tutkimukseksi sekä muita toimijoita, jotka kokevat vaikuttavuuden arvioinnin merkitykselliseksi osana omia työtehtäviään.  Osallistujia pyydetään lähettämään kork. 200 sanan mittainen abstrakti, jossa kuvataan omaa näkökulmaa vaikuttavuuteen.

Abstrakti lähetetään työryhmän vetäjille. Abstraktien perusteella kootaan moninäkökulmainen kokoonpano. Työryhmään ei toimiteta esityksiä, vaan työryhmä toimii keskustellen. Yleisö on tervetullut seuraamaan työryhmää. Keskustelun järjestää TRANSFORM-tutkimusalusta (Tampereen yliopisto), jonka tehtävänä on kartuttaa ymmärrystä hyvinvointijärjestelmän kehitystarpeista ja luoda edellytyksiä paremmalle päätöksenteolle. Käytetäänkö hyvinvointipalveluihin tarkoitetut resurssit tehokkaasti? Jakautuvatko ne oikeudenmukaisesti? Vaikuttavatko ne parhaalla mahdollisella tavalla? https://research.tuni.fi/transform/ Tilaisuuden tavoitteena on löytää tapoja tukea vaikuttavuuden tutkimusta sekä tutkitun vaikuttavuustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.