Puhujat

Julian Reid is known for his research on the biopolitics of war, critique of liberalism, and seminal deconstruction of resilience. Educated in London (B.A., First Class Honours, 1996), Amsterdam (M.Phil. 1998) and Lancaster (Ph.D., 2004), he has taught International Politics and International Relations at the Universities of London (SOAS and King’s College), Sussex, and Lapland, where he has been the Professor of International Relations since 2010. He was Benjamin Meaker Visiting Professor in Politics at the University of Bristol (UK) between 2013 and 2014 and Research Fellow in the Global Forum at Virginia Tech (USA) in 2017. In 2025 he is Research Fellow in the Kate Hamburger Centre for Apocalyptic and Post-Apocalyptic Studies (CAPAS) at the University of Heidelberg (Germany). His books are Biopolitics of the War on Terror (2006); The Liberal Way of War: Killing to Make Life Live (2009, coauthored with Michael Dillon); Resilient Life: The Art of Living Dangerously (2014, coauthored with Brad Evans); The Neoliberal Subject: Resilience, Adaptation and Vulnerability (2016, coauthored with David Chandler); Becoming Indigenous: Governing Imaginaries in the Anthropocene (2019, coauthored with David Chandler). He has edited collections on Postcollectivity: Situated Knowledge and Practice (2024, with Agniezska Jelewska and Michal Krawczak); The Biopolitics of Development (2013, with Sandro Mezzadra and Ranabir Samaddar); Deleuze & Fascism (2013, with Brad Evans). His research has been funded by the Economic and Social Research Council (ESRC), the Academy of Finland, and the Kone Foundation. His work has been translated into several languages including Korean, Spanish, Turkish, Portuguese, Slovenian, Hungarian, and Bulgarian.

Read more Julian Reid

Jari Stenvall on hallintotieteen professori Tampereen yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt julkishallinnon professorina Lapin yliopistossa. Vuonna 2022 Jari Stenvall valittiin vuoden professori Suomessa. Hän on ollut tutkimassa ja arvioimassa useita sosiaali- ja terveyssektoriin kohdistuneita uudistuksia. Nykyiseen sote-uudistukseen Stenvall suhtautuu kriittisesti. Jari Stenvallin artikkeleita on julkaistu myös useissa sosiaalityön alaan liittyvissä kansainvälisissä journaaleissa kuten The British Journal of Social Work, International Social work ja European journal of Social work.

Lue lisää Jari Stenvallin tutkimusportaalista

 

Merja Laitinen toimii sosiaalityön professorina ja dekaanina Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Haavoittuvuuden tematiikka on ollut hänen tutkimusteemoissaan läsnä erityisesti lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan näkökulmasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on keskittynyt tutkimuksessaan vanhempien eron jälkeiseen väkivaltaan ja vainoon lasten ja nuorten näkökulmasta. Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama, monitieteinen hanke tuottaa tietoa pakottavasta kontrollista lasten ja nuorten näkökulmasta (Coersive Control and Transforming Practices of Power: Understanding the Experiences and Needs of Child Victim-Survivors CAPUCS 2023-2027).

Lue lisää Merja Laitisen tutkimusportaalista

 

 

Sanna Hautala toimii sosiaalityön professorina Lapin yliopistossa. Hautalan tutkimus on profiloitunut sosiaalityön haastaviin ja sensitiivisiin kohdeilmiöihin, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Hautalan tutkimusta luonnehtivat pyrkimykset tehdä yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten tilanteita näkyväksi ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeusperusteista sosiaalityötä. Tämän hetken tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteina ovat katastrofien haavoittamien ihmisten kärsimykset ihmisoikeusperusteisen sosiaalityön näkökulmasta sekä haavoittavissa ympäristöissä ja asemissa olevien ihmisten hädän tunnistamisen ja oikeuttamisen kysymykset

Lue lisää Sanna Hautalan tutkimusportaalista

Elina Virokannas toimii sosiaalityön professorina Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Virokannaksen tutkimusaiheet ovat käsitelleet viime vuosina erityisesti haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien päihteitä käyttävien naisten ja palvelujärjestelmän välisiä kohtaamisia sekä naisten palvelutarpeita ja palveluihin hakeutumisen esteitä. Haavoittuvuuden käsitettä ja sen käyttöä sosiaalityön tutkimuksessa Virokannas käsittelee kriittisanalyyttisesti yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja asenteisiin sijoittuvana ennemmin kuin yksilöiden ominaisuuksina.

Parhaillaan käynnissä olevassa tutkimushankkeessa (IKÄPÄ – Päihteiden käyttö ja palvelutarpeet vanhuudessa – Kohti gerontologisen päihdesosiaalityön mallia) Virokannas tarkastelee tutkimusryhmänsä kanssa ikääntyneiden päihteidenkäyttöä koskevaa problematiikkaa ja palvelutarpeita sekä ikääntyneiden itsensä että työntekijöiden näkökulmasta.

 

Anneli Pohjola on sosiaalityön professori, emerita Lapin yliopistossa. Hän on tutkinut esimerkiksi heikompiosaisten elämänkulkua, asiakkaiden asemaa palvelujärjestelmässä, pitkäaikaistyöttömyyttä, sosiaalialan osaamista ja koulutusta sekä palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Painottanut opettajana ja tutkijana sosiaalityön yhteiskunnallista tehtävää ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä. Toiminut valtakunnallisesti Sosnetin vastuuprofessorina, sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden viranomaistahojen työryhmissä sekä selvityshenkilötehtävissä. Harrastaa vaikuttamista sekä sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan tukemista erilaisissa rooleissa.

 

Timo Harrikari (YTT, dos.) toimii sosiaalityön professorina (full) Helsingin yliopistossa. Harrikarin tutkimus on läpi hänen tutkijanuransa keskittynyt sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun, nuorisorikollisuuden ja rikosseuraamustyön kysymyksiin. Viime vuosina Harrikari on laajentanut tutkimusfokustaan sosiaalityöhön yhteiskunnallisena ilmiönä ja muun muassa katastrofisosiaalityöhön. Harrikarin merkittävimpiä kansainvälisiä teoksia ovat Social Work and Social Change (2014), Towards Glocal Social Work in the Era of Compressed Modernity (2019) ja Social Work during COVID-19: Glocal Perspectives and Implications for the future (2023). Lisäksi Harrikari on julkaissut lukuisia vertaisarvioituja artikkeleita korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa ja toimitetuissa teoksissa.

Lue lisää http://researchportal.helsinki.fi/en/persons/timo-harrikari

Anu Muuri toimii kehittämisjohtajana terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Hänen asiantuntijuusalueitaan ovat erityisesti sosiaalihuollon palvelujärjestelmän rakenteet, eri sosiaalipalvelut, sosiaalihuollon tiedonhallinta ja tietoluokitukset ja -määritykset. Hänen tutkimusalueitaan ovat väestön ja asiakkaiden luottamus sosiaalihuollon palvelujärjestelmään sekä asiakkaiden mielipiteet palvelujärjestelmän onnistumisesta, sekä sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta. Hän toimii valtakunnallisesti eri tehtävissä sosiaali- ja terveysministeriön (mm. sosiaalityön valtion tutkimusrahoitus) ja muiden viranomaistahojen työryhmissä sekä on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilötehtävissä. Hän toimii sosiaalityön dosenttina Helsingin yliopistossa sekä sosiaalihuollon tiedonhallinnan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa.

Dosentti Kirsi Günther työskentelee sosiaalityön yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy aikuissosiaalityöhön ja institutionaalisten käytäntöjen tutkimiseen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hänellä on mielenterveys- ja päihdekuntoutus ja kirjaamiskäytäntöjen tutkimus. Hän pitää tärkeänä myös pedagogista tutkimusta sosiaalityössä. Günther toimii myös Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehden päätoimittajana yhdessä Milla Salinin kanssa.

Günther johtaa myös sosiaalityön VTR-rahoitteista SOHO- Sovittua hoivaa tutkimushanketta (2024–2025), jossa tarkastellaan omaishoitosopimusta omaishoitajan ja työntekijän yhteistyön käsikirjoituksena. Hankkeen tavoitteena on omaishoitosopimuksen sisältöä ja toimivuutta sekä saavutettavuutta kehittämällä parantaa omaishoidon käytännön toteutusta sekä omaishoitajan ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Lue lisää www.utu.fi/fi/ihmiset/kirsi-gunther

 

Esa Jääskö työskentelee sosiaalityöntekijänä Lapin hyvinvointialueella, Tervolan toimipisteessä lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluissa (sosiaalipäivystys kuuluu myös työtehtäviin). Hän on suorittanut maisterin tutkinnon Lapin yliopistossa ja työn ohessa lisäkoulutuksina päihdetyön erikoistumisopinnot ja perheterapiaopinnot. Jääskö on toiminut 40 vuotta sosiaalityöntekijänä viiden eri työnantajan palveluksessa.

Jari Lindh (YTT, dosentti) toimii sosiaalityön yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hänen tutkimustoimintansa kiinnittyy vammais- ja aikuissosiaalityöhön, sosiaaliseen kuntoutukseen sekä vammaisten ja työttömien työmarkkinakansalaisuuteen. Hän on tarkastellut sosiaalityön ja kuntoutuksen käytäntöjä mm. hallinnan, relationaalisuuden ja harkintavallan näkökulmista. Hän on toiminut mm. Suomen Akatemian, STM:n ja Kelan rahoittamissa tutkimushankkeissa sekä Sosiaalityön tutkimuksen seuran hallituksessa, Janus-lehden toimituskunnassa sekä useissa vammaisten ja työttömien osallisuutta ja kuntoutumista kehittävissä hankkeissa ja niiden ohjausryhmissä. Tällä hetkellä hän on mm. Kehitysvammaliiton tutkimusneuvoston ja MOKUVE-monialaisen kuntoutuksen yliopistoverkoston ohjausryhmän jäsen. Lindh on toiminut sosiaalityön ja kuntoutuksen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistehtävissä yli 25 vuotta.

Vera Fiorentino on yhteiskuntatieteiden maisteri ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Hän on aiemmin työskennellyt Lapin alueella sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sekä turistisosiaalityöntekijän tehtävässä. Lapin yliopistossa hän on toiminut erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä ja nykyisin hän työskentelee Lapin yliopistossa koulutuspäällikön sijaisuudessa valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin ja sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen koordinaatiotehtävissä. Fiorentinon tutkimusintressit ovat viimeaikoina kiinnittyneet koronaviruspandemian aikaiseen ja sen jälkeiseen sosiaalityöhön ja työn käytännöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Fiorentino työstää parhaillaan koronaviruspandemian sosiaalityöhön tuottamiin haasteisiin, niihin löytyneisiin ratkaisuihin ja sosiaalityön digitaalisiin käytäntöihin liittyvää väitöstutkimustaan.

Aini Pehkonen toimii sosiaalityön professorina Itä-Suomen yliopistossa (50%) ja tutkimusprofessorina Pohjois-Savon hyvinvointialueella (50%).
Pehkosen tutkimusaiheet ovat painottuneet viime vuosina asiakasturvallisuuden ja moniasiakkuuden tutkimiseen. Hän johtaa käynnissä olevia tutkimus- ja kehittämishankkeita: Asiakasturvallisuus ja vaikuttavuus paljon palveluja tarvitsevien aikuisten asiakasprosesseissa (VTR) , osatutkimusta Monialaisen intervention vaikuttavuuden arviointi paljon palveluja tarvitsevissa asiakkuuksissa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP3) ja Sosiaalityön koulutus- ja kehittämishanke Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (ESR+).

Leena Pimperi-Koivisto toimii sosiaalijohtajana/sosiaalityön professiojohtajana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Aiemmin hän on työskennellyt Oulunkaaren kuntayhtymässä kuntayhtymän johtajana ja sosiaalijohtajana kuntayhtymän sote-järjestämiskeskuksessa. Ennen sitä hän on työskennellyt Iin kunnassa perhepalvelujohtajana, sekä muissa soten johtotehtävissä. Sosiaalityön asiakastyön kokemusta hänellä on kertynyt pitkältä ajalta ennen soten johtotehtäviin siirtymistä mm. sosiaalityöntekijänä ja koulukuraattorina. Kunta- ja palvelurakenneuudistusten valmisteluissa hän on ollut mukana sote-uudistuksen eri valmisteluvaiheissa sosiaalihuollon edustajana. Hän on suorittanut Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden maisterin tutkinnot. Sosiaalityön erikoistumisopinnot (YTL) hän on suorittanut hyvinvointipalvelujen erikoisalalla ja päihdetyön erikoistumisopinnot Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän on suorittanut yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.