Oikeusteorian yliopistonlehtori Samuli Hurri tuntee vetoa mehukkaisiin tutkimusaineistoihin.
Sivullinen tirkistelee lemmiskelevää paria ja erehtyy luulemaan, että he ovat naimisissa. Teollaan pari siis valehtelee hänelle, miten moraalitonta! Samuli Hurri kuvailee kohtausta ja purskahtaa raikuvaan nauruun.
– Naurattaakohan tämä muita kuin oikeusfilosofeja, hän saa kysyttyä naurunsa lomasta.
David Humen mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi johtaa sitä, miten niiden pitäisi olla. Tämä faktat ja moraalisäännöt toisistaan erottava periaate tunnetaan Humen giljotiinina. Kun Hurri alkoi selvittää sen taustoja, hän törmäsi tarinaan tirkistelijästä ja riemastui.
Hurri on Lapin yliopiston oikeusteorian yliopistonlehtori, joka nauttii poikkitieteellisyydestä, toisinajattelusta ja akateemisesta tutkimusmatkailusta. Miksi hän aikoinaan valitsi juuri oikeusteorian?
– Oikeustieteen sisällä oikeusteoria on humanistis-yhteiskuntatieteellinen bordelli, jonne voi ilman lupaa mennä kokeilemaan puhtaasti akateemisten kysymysten nautintoja ilman, että niistä on mitään hyötyä.
Mehukkaat materiaalit vetävät Hurria puoleensa, vaikka hän kuvaileekin tutkimusaiheidensa muuttuneen aiempaa vakavammiksi. Yksi sellainen on Moraalikamppailujen oikeudellinen kieli -hanke, jonka Hurri aloitti työskennellessään Helsingin yliopistossa.
– Se on pyrkimys rakentaa uudelleen rikki mennyttä kielioppia sille, miten ihminen tiukoissa paikoissa puhuessaan tekee itsestään moraalista subjektia, jotta pystyy vastustamaan häneen kohdistuvaa vallankäyttöä.
Hurri mainitsee sosiaalisessa mediassa vellovan vihapuheen ja häpeilemättömän itsekehun. Hänen mukaansa nämä vastakkaiset mutta samankaltaiset ilmiöt kertovat, että kielen syvärakenteiden tasolla on jotakin pahasti sekaisin.
– Ihmiset eivät osaa enää käyttää kieltä rauhan välineenä.
Juridiikan kielioppia tutkiessaan Hurri on uppotutunut klassisen kauden Ateenan oikeuspuheisiin. Hän kehittää niiden pohjalta välineistöä, jolla voidaan analysoida nykyajan ihmisoikeustapauksia. Hurri kutsuu menetelmää nimellä cross-illumination, ristiin valottaminen.
– Tarkoitus on saada näkyviin sellaista, mitä toimijat eivät itse näe. Avata uusia ikkunoita molempiin maailmoihin.
TEKSTI Marjo Laukkanen
KUVA Saara Karttunen
Juttu on julkaistu alunperin Kide-lehden numerossa 1/2019