Koivurova on mukana kulttuurihistorian oppiaineen Feeniks-hankkeessa, joka on Suomen Akatemian rahoittama. Hankkeessa on tutkittu taidetta osana Lapin sodan jälkeistä materiaalista ja mentaalista jälleenrakentamista.

– Tutkimushanke nostaa esiin sellaisia pohjoiseen taiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin liittyviä näkökulmia, joista Lapin sotaa ja sen jälkeistä aikaa ei ole juurikaan tutkittu. Jälleenrakentamisen eetos näyttäytyykin paljon moninaisempana kuin sota-ajan sävyttämä, miesten kautta määrittyvä hegemonia vaiettuine traumoineen. Omassa tutkimuksessani annan äänen tuon ajan lapsille, sanoo Koivurova.

Pääasiallisena tutkimusaineistona hänellä on kanadalaisen kveekarin, tieteilijän ja taiteilijan Naomi Jacksonin jäämistöstä löytyneet 141 suomalaiskoululaisen piirrosta vuosilta 1946 ja 1947. Lisäksi Koivurova on tutkinut valtakunnallisen Kansanavun piirustuskilpailun lähes viittäsataa kuvaa vuodelta 1947.

Tutkijaa kiinnostaa myös Jacksonin oma elämäntarina – tämän henkilökohtaiset, hengellis-ideologiset lähtökohdat avustustyöhön Lapissa, taiteelliset ambitiot ja toisaalta tutkimusintressit kielitieteilijänä. Koivurovan mukaan Jacksonin valloittavan positiivinen persoona toi iloa ja rohkaisi sodasta selviytyviä lappilaisia.

– Historiantutkimuksessa on ollut vain vähän tutkimusta lasten kuvista. Tutkin muun muassa sitä, mikä on kuvan mahdollisuus kertoa lapsen kokemusmaailmasta. Kuinka paljon kuvat kertovat tuon ajan Lapista, sosiokulttuurisesta ympäristöstä, jossa ne on tuotettu? Kouluopetuksen ajan konventiot ja kasvatusaatteet ovat tietenkin myös nähtävissä kuvista.

Aineiston kuvissa on useita piirroksia ja maalauksia raunioituneesta kotipaikasta. 14-vuotiaan Risto Salmen vahaliitupiirroksessa nainen paistaa leipää tuhoutuneen kotitalon uunissa samalla, kun uusi koti on rakenteilla.

Tiedettä yleisölle

Tutkimuksen ja opetustyön lisäksi Anniina Koivurova on kuluneen vuoden ajan työskennellyt tieteen popularisoinnin parissa. Hän on suunnitellut ja ollut järjestämässä Lapin yliopiston ensimmäistä Science Slamia, joka kisaillaan perjantai-iltana Kahvila Kauppayhtiöllä. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda tiedettä suuren yleisön kuultavaksi ja nähtäväksi leikkimielisen kilpailun keinoin.

Science Slam on vain muutaman vuoden vanha konsepti, joka on peräisin saksalaisista yliopistoista. Sitä on aikaisemmin harjoitettu Suomessa ainoastaan kolmen suurimman yliopistokaupungin piirissä.

– Ottelussa kilpailee viisi hyvin eri alan tutkijaa Lapin yliopistosta. Kullakin vuorollaan on 10 minuuttia aikaa innostaa yleisö omasta tutkimuksestaan. Asia on osattava esittää selkeästi, kiinnostavasti ja viihdyttävästi. Yleisö on saatava vakuuttumaan juuri tämän tutkimuksen mielekkyydestä. Paras esitys valitaan suoralla baariyleisöäänestyksellä, joten esityksen viihdyttävyys lienee merkittävässä roolissa, Koivurova kertoo.

Tällä kertaa, Rovaniemen taiteiden yönä, esitysten väleissä on myös eroottisia, tieteisaiheisia burleski-esityksiä tiivistämässä tunnelmaa. Ne tarjoaa Midnight Sun Burlesque -ryhmä.

Koivurovan mukaan tieteen on tässä tilaisuudessa määrä olla yhtä viettelevää kuin burleskinkin. Lisäksi burleskin on määrä tuoda odottamattomuuden ilmapiiriä ja auttaa tieteilijöitä irrottautumaan akateemisesta puheesta.

Tornista laskeutumisen taito

Perjantain Science Slam baarimiljöineen ja burleski-välipaloineen on hyvin viihteellinen ja karnevalistinenkin tapahtuma. Tiedettä voi tietysti popularisoida myös muilla keinoilla – tärkeää on se, että ylipäätään yrittää, sanoo Koivurova.

– On osattava tulla pois norsunluutornista. Omasta alasta ja tutkimuksesta täytyy voida puhua ymmärrettävästi. On osattava kertoa esimerkiksi, miksi kuvataidekasvatus on tärkeä tieteenala ja miksi peruskoulussa ja lukiossa tulee olla kuvataidetta oppiaineena, tai vaikkapa mikä on taidemuseoiden merkitys yhteiskunnassamme. Tämä sama taito on tärkeä myös tutkimusrahoitusta haettaessa, Koivurova toteaa.

– Toivon, että nyt alkavasta Science Slamista tulisi traditio, joka voisi jalostua. Sen voisi laajentaa koskemaan myös maisteritason opiskelijoita, jotka voisivat oppia kiteyttämään gradunsa teemoja. Voisi olla siis myös nyt nähtävän raskaamman tiedesarjan ottelun lisäksi kevyempi sarja. Kenties tämä voisi olla myös osa opintoja jollakin tavalla?


Tämä näky kohtasi monia Rovaniemen Kauppalan asukkaita sodan jälkeen. Rovaniemen yhteislyseon viidesluokkalaisen Auli Pallarin dramaattisessa akvarellissa sitä katsovat paikatuissa vaatteissa olevat poika ja tyttö.

Lay Viestintä / Henri Hagman