Arktisessa keskuksessa toimivan Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin (PYVI) johtajana aloitti marraskuussa apulaisprofessori Kamrul Hossain. Liki kymmenen vuotta Lapin yliopistossa työskennelleen oikeustieteilijän juuret ovat Bangladeshissa. Arktisen tutkimuksen pariin johdattivat jääkarhut ja Arktisen keskuksen nykyinen johtaja Timo Koivurova.
Kamrul Hossain tuli Helsingin yliopistoon opiskelemaan vuonna 1997 suoritettuaan Dhakassa yliopistotutkintoon liittyvän päättötyönsä.
Muutto Suomeen oli osittain sattumaa. Lakimiesten yhdistyksessä Dhakassa työskennellyt Hossain oli päättänyt suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinnon ulkomailla, mutta tarkoituksena oli alun perin pyrkiä Australiaan.
Australiaan hakeutuminen olisi ollut mahdollista kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Hossainin ystävä oli kartoittanut eurooppalaisia yliopistoja ja päättänyt hakea opiskelupaikkaa Helsingistä, jossa päättötyön jättämisen aikaan oli käynnissä opiskelijahaku.
Ystävä ei päässyt opiskelemaan, mutta Kamrul Hossain ja hänen tuleva vaimonsa Shahnaj Begum pääsivät.
Rovaniemelle jääkarhujen pariin
Kun Hossainin lisensiaatintyö vuonna 2004 valmistui, hän jäi vaille rahoitusta. Tutkija otti uteliaisuudesta yhteyttä Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kari Hakapäähän, joka piti lisensiaatintyöstä ja oli sitä mieltä, että sen pohjalta on luontevaa jatkaa väitöskirjan tekoon.
Väitöstyö valmistui vuonna 2006. Hakapää oli esitellyt Hossainin aikaisemmin Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurovalle, joka näki nuoressa tutkijassa potentiaalia. Pian tohtoroitumisen jälkeen Hossainille avautui lyhyt työsuhde Arktisen keskuksen hankkeessa, jossa käsiteltiin jääkarhuihin liittyvää oikeutta.
– En tiennyt jääkarhuista ja alkuperäiskansoista mitään. Kun Timo pyysi tutustumaan kahteen jääkarhuja käsittelevään regiimiin, ajattelin, että toinen liittyy varmaankin Etelämantereeseen. Meni hetki, ennen kuin tajusin, että Etelämantereella ei ole jääkarhuja. Kahdella eri regiimillä viitattiin tietysti Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueisiin, Hossain muistelee.
Arktinen tulevaisuus
Jääkarhuhankkeesta alkoi menestyksekäs perehtyminen arktisiin kysymyksiin. Hossainista on tullut kymmenessä vuodessa arvostettu asiantuntija muun muassa energianlähteisiin, kalastukseen ja merioikeuteen liittyvissä kansainvälisen oikeuden kysymyksissä.
Apulaisprofessori katselee arktista kehitystä maltillisesti. Hän sanoo, että ennakoitu valtioiden kilpajuoksu resursseista on toistaiseksi ollut rauhanomaista.
– Arktisella alueella on suhteellisen vähän perinteiseen, kovaan turvallisuuteen liittyviä konkreettisia uhkakuvia. Alueen valtiot ovat toimineet kansainvälisen oikeuden ja merioikeuden puitteissa, eikä ole merkkejä siitä, ettei tämä jatkuisi.
– Olen kiinnostunut kyllä turvallisuudesta, mutta enemmänkin inhimilliseen turvallisuuteen ja ympäristöturvallisuuteen liittyvistä teemoista. Arktisella alueella on kehityksiä, jotka voivat uhata ihmisten turvallisuuden tunnetta ja synnyttää konflikteja eri eturyhmien välillä.
Suomesta on tulossa vuonna 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Hossain sanoo, että Suomen kaudella työskennellään ainakin arktisen alueen yritystoiminnan edistämiseksi.
– Arktisen neuvoston yhteyteen perustetun Arktisen talousneuvoston toimintaa varmasti edistetään ja kehitetään. Myös EU:n rooli arktisella alueella noussee Suomen kaudella taas vahvemman huomion kohteeksi.
Pakolaiskriisistä ja Syyriasta
Kamrul Hossain on asunut Suomessa liki kaksikymmentä vuotta. Hän on nykytermein ihanteellinen maahanmuuttaja: korkeasti koulutettu huippuasiantuntija, joka on työllistynyt ja tuonut maahan uutta osaamista.
Hossain sanoo, että myös toisista syistä saapuvia pitää kohdella hyvin. Hänen mielestään Euroopassa on syytä pontevasti korostaa sitä, etteivät turvapaikanhakijat ole terroristeja.
– Miljoonia ihmisiä on liikkeellä, mutta miljoonat eivät ole terroristeja. Miljoonien joukossa on joitakin terroristeja, joiden toimintaan pitää tietenkin puuttua. Näiden ääriaineisten takia monet liikkeellä olevista ovat juuri joutuneet lähtemään kotiseudultaan.
Toisaalta Hossain huomauttaa, että epäluulo ja ihmisryhmien väliset riidat eivät ole eurooppalaisten yksinoikeus.
– Tällaisia asioita tapahtuu joka paikassa. Suomessa on tietysti helppoa havaita erimielisyydet valkoisten ja värillisten ihmisten välillä, mutta kyllä Bangladeshissakin ryhmät riitelevät. On konflikteja luokkien välillä ja niin edelleen.
Tutkija itse on kotiutunut Suomeen erittäin hyvin. Elämä pohjoisessa on rauhallista, eivätkä suomalaiset ole osoittaneet rasistisia asenteita.
– En itse ole koskaan joutunut Suomessa rasistisen kohtelun kohteeksi, vaikka sellaista kyllä tapahtui etenkin Helsingissä tuttavilleni. Nykyisin uimahallin saunassa ihmiset saattavat kysyä, olenko pakolainen tai miten olen Suomeen tullut, mutta se on vain uteliasta ja ystävällistä keskustelua.
Viestintä / Tapio Nykänen