Kopra vietti alkuvuoden Tromssassa. Meren rannalla ja valkoisten vuorten syleilyssä hän todella tunsi olevansa arktisessa kaupungissa. Samaa tunnetta hän ei ole tavoittanut Rovaniemellä.

– Ehkä Rovaniemi on niin tuttu, että se ei siksi tunnu arktiselta, Kopra pohtii.

Opiskellessaan Kopra asui Rovaniemellä monta vuotta ja on palannut kaupunkiin usein. Syksystä asti hänellä on ollut Arktisessa keskuksessa Kiinan nousu ja normatiivinen muutos arktisella alueella -tutkimusprojekti, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Kopra asuu Mäntsälän maaseudulla perheensä, koiriensa ja kanojensa kanssa. Hän tekee paljon töitä kotoa käsin, mutta käy pari kertaa viikossa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa, jossa hän on vierailevana tutkijana ja jakaa työhuoneen kollegojensa kanssa.

– On tärkeää olla osa jotakin työyhteisöä myös fyysisesti eikä vain etänä.

Tutkijana Kopra tunnetaan pitkäjänteisestä kiinnostuksestaan Kiinan ilmastopolitiikkaan. Hän aloitti aiheen parissa jo kandi- ja maisterivaiheissa Lapin yliopistossa. Tampereen yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan hän käsitteli Kiinan vastuukäsityksiä ilmastopolitiikassa. Kopra on ollut kahdesti vaihdossa Kiinassa – vuoden Pekingissä ja puoli vuotta Shanghaissa – ja puhuu kiinaa. Hieman yllättäen hän ei kuitenkaan määrittele itseään Kiinan tutkijaksi.

– Koen olevani ensisijaisesti politiikan tutkija. En halua mennä liian syvälle Kiinan sisäpolitiikkaan, sillä kiinnostukseni on kansainvälisessä politiikassa.

Kopran tutkimusaiheet ovat suorastaan hengästyttävän laajoja: Kiinan ilmastopolitiikka ja arktinen politiikka. Miten sellaiset aiheet voi saada haltuun?

Kopra lähestyy aiheita teoria edellä. Hän ei yritäkään tutkia kaikkea, mitä Kiina tekee tai suunnittelee tekevänsä ilmastopolitiikassa, vaan tarkastelee aihetta esimerkiksi suurvaltojen ilmastovastuun käsitteen kautta.

– Millaista suurvaltavastuuta ilmastopolitiikassa voi ajatella olevan? Mitä tämä tarkoittaa arktisessa kontekstissa?

Suurvaltavastuusta puhutaan perinteisesti kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kohdalla. Lähtökohtana on, että suurvalloilla on maailmanrauhasta suurempi vastuu kuin muilla mailla.

– Koska ilmastonmuutos haastaa kansainvälistä turvallisuutta, voimme ajatella, että suurvalloilla on suurempi vastuu myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnästä ja niihin sopeutumisesta. Mutta miten suurvaltojen pitäisi kantaa vastuunsa? Pitäisikö niiden näyttää esimerkkiä muille maille tai ottaa johtava rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa?

Suurvaltojen suurempaan vastuuseen viitataan myös Suomessa, kun kysytään, miksi suomalaisten pitäisi vähentää lentämistä, lihansyöntiä ja autoilua, ”kun Kiinakaan ei tee mitään”.

– Se ei pidä enää paikkansa. On totta, että Kiina esimerkiksi rakentaa ja sijoittaa yhä hiilivoimaan, mutta samaan aikaan Kiina on ilmastokysymyksissä paljon yhteistyöhaluisempi kuin esimerkiksi Yhdysvallat – ja Kiinan rooli kasvaa koko ajan.

Kiinan syyttäminen on ylipäätään ristiriitaista, kun tavarantuotantoamme – eli päästöjämme – on ulkoistettu merkittävästi juuri Kiinaan. Silti päästömme asukasta kohden ovat suuremmat.

Tutkijana Kopraa motivoivat huoli ympäristöstä ja usko sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

– Haluan tehdä oman osuuteni edistääkseni rauhanomaista yhteistyötä ja kulttuurienvälistä ymmärrystä.

Sanna Kopra

• Tutkijatohtori
• Työskentelee arktisen hallinnan tutkimusryhmässä Arktisessa keskuksessa
• Tutkimusintressinä kansainvälinen politiikka, erityisesti Kiinan ympäristöpolitiikka ja arktinen politiikka
• Motto: ”Tutkimuksen tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka kaikille.”
• Kotisivut ja profiili Lacris-tutkimustietojärjestelmässä
  

Lue lisää Kiinasta arktisella alueella.

Teksti: Marjo Laukkanen
Kuvat: Kimmo Brandt