Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK
 
kide_2_2020_mie.png

Kasvo: Pää kylmänä, sydän lämpimänä

11.11.2020

Timo Harrikari peräänkuuluttaa malttia korona-aiheiseen tutkimukseen. Harrikari aloitti vuoden alussa sosiaalityön professorina Lapin yliopistossa.

Teksti Henrik-Kristian Telkki
Kuva Elli Alasaari

Reilu keski-ikäinen äijä, karjalaisia juuria.

Näin Timo Harrikari kuvailee itseään. Äijän takana on tietenkin paljon muutakin. Vuosia Suomen yliopistoissa, lapset ja Kittilästä kotoisin oleva puoliso. Vaiheita polussa, joka vuoden alussa toi Harrikarin sosiaalityön professoriksi Rovaniemelle. Ajoitus tarjosi kylmää kyytiä, kun globaali pandemia lävähti käsille, mutta myös paljon raaka-ainetta uutteralle tutkijalle.

– Pandemia on ollut kiinnostava "laboratorio" siitä, miten yhteiskunta toimii silloin, kun se ei toimi.

"Laboratoriossa" syntyi COVID-19 and Social Work: A Collection of Country Reports -raportti, jonka toimittamiseen Harrikari osallistui. Kyseessä on analyysikokoelma koronan vaikutuksista eri maiden hyvinvointi- ja sosiaalityösektorilla. Tällaisia julkaisuja ei toistaiseksi ole montaa tehty.

– Sosiaalityössä ja hyvinvointisektorilla ei ole pandemiaa käsittelevää tutkimusta. Monenlaista karvalakkiepidemiologia ja -psykologia on menneinä aikoina ollut, muttei empiiristä tutkimusta.

Korona-aiheisen tutkimuksen tekemisessä Harrikari peräänkuuluttaa malttia. Ei pidä lähteä mukaan asiantuntijuuden kilpajuoksuun, vaan pitää tehdä hyvää tutkimusta ja tarjota tähän pohjaavaa opetusta. Ainakin sosiaalityössä tämä on poikinut hedelmää.

– Meillä on sukupolvi sosiaalityöntekijöitä, jotka ymmärtävät tutkimuksen tärkeyden, eivätkä ole samalla tavalla nöyriä kuin edeltävät.

Nyt käynnissä oleva koronavirusaika testaa monella tapaa sosiaalityöntekijöiden kestävyyttä.

– Sosiaalityön tunnusomainen piirre on työskentely kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kanssa. Terveydenhuollon pettäessä perustetaan sosiaalityöntekijän vastaanotto.

Haavoittuvaisessa asemassa olevia on paljon. Raportti toteaa Suomessa kodittomien aseman heikentyneen ja perheväkivaltatapausten lisääntyneen huomioitavasti. Todellista perheväkivaltailmoitusten ryöppyä vielä odotellaan. Harrikari kuitenkin vastustaa kyynisyyttä asian edessä.

– Ihmisyhteisöissä pitäisi aina pyrkiä näkemään niiden hyvät puolet.


Julkaistu alunperin Kide-lehdessä 2/2020.