Kun Rovaniemestä puhutaan arktisena kaupunkina, jää kaksi olennaista seikkaa helposti huomiotta: arktisuuden yhteys historiaan ja paikallisuuteen on Rovaniemellä varsin vähäinen, eikä kaupunki hyödynnä arktista kaupunkiluontoa parhaalla mahdollisella tavalla osana identiteettiään.
Tätä mieltä on Arktisen keskuksen kestävän kehityksen tutkimusryhmän pioneeri ja tutkimusprofessori Monica Tennberg.
– Rovaniemi on 90-luvulta lähtien rakentanut arktista identiteettiä. Mutta mitä se merkitsee ja missä se näkyy? Mitä tarkoittaa arktinen kaupunkilaisuus ja miten se ilmenee arjessa? Nämä ovat tämän hetkisen tutkimustyöni tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä, Tennberg sanoo.
Ketterä vertailukohta Rovaniemelle on Norjan Tromssa, jota pidetään läntisen naapurimaamme arktisena pääkaupunkina. Liki identtistä identiteettiä rakentavien kaupunkien väliset erot ja yhteneväisyydet kuuluvat myös Tennbergin tutkimustyöhön. Millaista on tromssalainen arktisuus? Eroaako se jotenkin rovaniemeläisestä, vai onko arktisuus samanlaista kaikkialla?
– Arktisuus on muuttuva käsite ja sellaisenaan mielenkiintoinen tutkimuskohde. Itse olen enenevässä määrin siirtynyt pois valtiokeskeisen politiikan piiristä ja mennyt kohti arktista arkea ja urbaania arktisuutta. Se tarkoittaa arktisen arjen asioiden ja ilmiöiden, kuten vaikkapa nastakengillä kävelyn, tutkimista.
Kuva: Monica Tennberg
Valtiokeskeisellä politiikalla Tennberg viittaa tutkijanuransa aiempiin painopisteisiin. ”Punavuoren kuplan” kasvatti muutti lisensiaatin ja väitöskirjan vuoksi Lappiin ”väliaikaisesti” vuonna 1992, ja hän on tutkinut muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumista hallinnan näkökulmasta. Vuodesta 2004 Tennberg on toiminut tutkimusprofessorina Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa vetäen kestävän kehityksen tutkimusryhmää.
– Arktiselle keskukselle siirtyminen oli hieno juttu. Meillä on 12 hengen aktiivinen tutkimusryhmä, jossa jokainen hoitaa oman sapluunansa, mutta on samalla osa isompaa yhteisöä. Välillä sitä ihan unohtaa, miten mahtava työympäristö Arktinen keskus onkaan!
Urbaanin arktisen arjen tutkimus on tutkimuskohteena ainutlaatuinen laatuaan. Aihetta tutkitaan vähän ja tutkittavaa on paljon. Asian ytimeen pääseminen ja sieltä vastausten löytäminen vaatii omanlaisiaan tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmiä, joita Tennbergin kohdalla voisi kuvailla tutkimukseen sopivin termein: arkinen ja urbaani. Se tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa on hyvin käytännönläheinen ote.
– Aineistoni on todella monipaikkaista. Olen kerännyt materiaalia niin kävelemällä, valokuvaamalla kuin asiantuntijoita haastattelemalla. Olen selvittänyt huolella Arktikumin puiston historiaa, mihin olen saanut paljon apua Lapin maakuntakirjastosta. Aihetta ei ole juuri kukaan muu tutkinut, Tennberg kertoo.
Oman lisänsä tutkimukseen tuovat myös itse kerätty havaintomateriaali ja sosiaalinen media. Tärkeään rooliin on noussut esimerkiksi Facebook-ryhmä Rovaniemen entiset nuoret. Siellä arktista arkea eläneet lappilaiset jakavat rakkaita muistojaan ja mustavalkokuvia, jotka puhuvat omaa kieltään Rovaniemen historiasta ja kaupungin kasvutarinasta arktiseksi kaupungiksi, jossa myös arktinen tutkimus kukoistaa.
Kuva: Monica Tennberg
Monica Tennberg
- Yhteiskuntatieteiden tohtori
- Tutkimusprofessori, Arktisen keskuksen kestävän kehityksen tutkimusryhmä
- Tutkimuskohteina arktisen poliittisuus, ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallinta, arktinen kaupunkilaisuus ja arktisen arjen poliittinen talous
- Motto: Arktisuus rakentuu moninaisista visioista ihmisten, resurssien ja alueiden muodostamista sirpaleisista kokonaisuuksista, jota yhdistävät monet mutta usein epätasa-arvoiset vuorovaikutussuhteet, verkostot ja kumppanuudet.
- Monica Tennbergin julkaisuihin ja hankkeisiin voi tutustua Lacris-tutkimustietojärjestelmässä
Monica Tennberg esittelee tutkimustaan arktisesta kaupunkilaisuudesta Rovaniemellä Arctic Caféssa 29.11.2018 klo 15. Arktikumin kirjastossa järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sitä voi seurata myös verkossa. Tervetuloa!
Haastattelu ja pääkuva: Maria Paldanius