Vararehtoreiden uusi toimikausi alkaa tilanteessa, jossa yliopistot edelleen hakevat paikkaansa korkeakoulu-uudistusten jäljiltä. Kaarina Määttä sanoo, että Lapin yliopisto näyttääkin nyt varsin erilaiselta kuin hänen vararehtoriutensa alkaessa.

– Yliopiston toimintojen ja rahoituskriteerien muutosten vauhti on kiihtynyt, tehokkuusvaatimukset lisääntyneet ja yliopistojen välinen kilpailu kiristynyt. Opiskelijoiden opintotuloksiin kohdistuu yhä suuremmat odotukset: opiskelijoiden pitäisi saada suoritetuksi vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa sekä tutkinto valmiiksi nopealla aikataululla.

Määtän mielestä vaatimuksiin on vastattava sekä turvaamalla opiskelijoiden jaksamista että monipuolistamalla opintojen suoritustapoja. Hän kaipaa erityisesti lisää digitaalisia opetusmuotoja.

– Digitalisaation ja verkko-opetuksen mahdollisuudet sujuvoittavat sekä opetus- että opiskeluprosesseja. Uudet oppimisympäristöt vaativat kuitenkin erityisesti opettajilta kouluttautumista, kykyä luopua vanhasta sekä rohkeutta ja halua tarttua uuteen. Tarvitaan myös riittävät tukipalvelut, Määttä sanoo.

Kansainvälinen Lapin yliopisto

Tutkimuksen vararehtorina aloittava Antti Syväjärvi on väitellyt vuonna 1998 tohtoriksi Cardiffin yliopistossa Englannissa. Vuonna 2005 hän väitteli myös Lapin yliopistossa. Syväjärven visiossa Lapin yliopistossa on jatkossa entistä enemmän hänen itsensä kaltaisia työntekijöitä: tutkijoita, jotka toimivat yhtä luontevasti kansallisilla ja kansainvälisillä areenoilla.

– Tutkimuksen edistämistyö lähtee tietenkin ensisijaisesti tutkijoista ja tutkimusryhmistä. Tutkimuksen vararehtori voi osaltaan olla tukemassa ja kehittämässä tutkijoiden edellytyksiä menestyä myös kansainvälisesti, Syväjärvi pohtii.

Kansainvälistymisen keskeisenä väylänä toimivat ylikansallisesti merkittävät tutkimukset, joiden tuloksia varsinkin englanninkielisissä vertaisarvioiduissa lehdissä tulisi julkaista. Lisäksi Syväjärvi kaipaa yliopiston tutkijoilta aktiivisuutta myös rajat ylittävässä tiedepolitiikassa.

– Meidän tulee paremmin saada tutkijoita kansallisiin ja kansainvälisiin toimikuntiin tai tutkimusohjelmiin, joissa tutkimuksen politiikkaa ja erilaisia linjauksia tehdään. Esimerkiksi käyvät jäsenyydet julkaisufoorumin paneeleissa, Suomen Akatemian toimikunnissa tai säätiöiden tieteellisissä ja taiteellisissa neuvottelukunnissa.

Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä esimerkiksi luontokasvatuskoulutuksessa

Kohti yhteistä tutkimuskonsernia

Molemmat vararehtorit tukevat vahvasti Lapin korkeakoulukonsernin kehittämistä eli käytännössä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyön syventämistä. Antti Syväjärvi sanoo, että laitoksilla on valmiiksi paljon samankaltaisia tutkimusteemoja.

– Matkailualan, sosiaalialan sekä terveyden ja hyvinvoinnin, yrittäjyyden ja palvelumuotoilun yhteyksissä on selviä kosketuspintoja. Lisäksi Lapin ammattikorkeakoulu on yksi maan parhaista tki-toiminnan ammattikorkeakouluista eli potentiaalia yhteistyölle on yliopiston näkökulmasta olemassa, hän sanoo.

Syväjärven mukaan hallinto voi luoda yhteisille tutkimushankkeille tai -hakemuksille rakenteita, mutta tästä ei ole hyötyä, jos tutkijat itse eivät hakeudu yhteistyöhön. Hän toivookin sekä yliopiston että ammattikorkean väeltä ennakkoluulottomuutta.

– Tässäkin toiminta lähtee paljolti tutkimuksen tekijöistä eli heidän tulee oma-aloitteisesti löytää kohtaamisen paikkoja ja tiloja, joiden kautta yhteiset tutkimushaut ja -hankkeet voivat realisoitua, Syväjärvi sanoo.

Yhteisiä opetuksia, mutta kaksi erillistä korkeakoulua

Kaarina Määttä on Syväjärven kanssa samoilla linjoilla. Hän peräänkuuluttaa niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulun opettajilta avointa lähentymistä.

– Opetus- ja opiskeluyhteistyöhön liittyy tietämättömyyttä, asenteellisuutta ja pelkojakin vaikkapa oman identiteetin katoamisesta. Sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa on kuitenkin paljon asiantuntijuutta, ja kaikkien etu olisi se, että opetustehtävien ja opintojaksojen vastuita voitaisiin jakaa.

Määttä kehittäisi yhteistyön mahdollisuuksia esimerkiksi karsimalla pakollisia opintoja kaikista opetussuunnitelmista. Hänen mukaansa tämä avaisi tilaa kurssien ristiinvalintoihin oppilaitosten välillä.

Vaikka vararehtorit puhuvat yhteistyön puolesta, he näkevät myös tulevaisuudessa Lapissa kaksi erillistä korkeakoulua. Ammattikorkean ja yliopiston tehtävät yhteiskunnassa ovat heidän mukaansa siinä määrin erilaiset, että yhteistyön tiivistyessä myös oppilaitosten erot on syytä pitää selkeinä.

– Summaisin asian niin, että siirtymiä koulutusasteiden ja –sektoreiden välillä tulee sujuvoittaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tulee voida joustavasti jatkaa opintoja yliopistossa maisterin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tohtorin tutkintoja tulee kuitenkin voida suorittaa vain yliopistossa, Kaarina Määttä sanoo.

Viestintä / Tapio Nykänen