Teksti: Marjo Laukkanen
Kuvat: Santeri Happonen

Yliopisto-opettaja Mikko Ojanaho opettaa liikuntakasvatusta tuleville luokanopettajille kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän on toiminut pitkään myös Lapin yliopiston yhteyshenkilönä Lapin urheiluakatemiassa.

– Urheiluakatemian tehtävänä on mahdollistaa sekä kaksoisura että täysi satsaus urheiluun, Ojanaho tiivistää.

Kaksoisuralla tarkoitetaan sitä, että urheilija pystyy yhdistämään tavoitteellisen urheilun opiskeluun tai töidentekoon eikä jää urheilu-uransa jälkeen tyhjän päälle. Urheilijoille tehtyjen kyselyjen perusteella huippu-urheiluun on erityisen haasteellista yhdistää korkeakouluopinnot. Tätä haastetta Ojanaho on osaltaan ratkomassa.

Opiskelevien urheilijoiden kuormitus on usein suurta ja vaikeampaa mitata kuin pelkkä urheilusta aiheutuva kuormitus. Mikko Ojanaho tutustuu urheiluakatemiapäällikkö Reijo Jylhän opastuksella uuteen urheilukuormitusta mittaavaan testiasemaan Santasportilla.

Ojanahon mukaan urheiluakatemian toiminta on tarkoitettu erityisesti nuorille, jotka tähtäävät kansainvälisen tason huippu-urheilijoiksi mutta eivät sitä vielä ole. Samaan elämänvaiheeseen osuvat paitsi urheilijan kehittymisen kannalta tärkeät vuodet, usein myös kotoa poismuutto ja opiskelun aloitus. Urheilulla ei vielä tienaa, vaan päinvastoin se pitäisi pystyä rahoittamaan jotenkin.

– Yhtälö on äärimmäisen haastava. Urheilijan ura on moneen muuhun työuraan verrattuna hyvin lyhyt, ja siihen pitäisi pystyä panostamaan tietyt vuodet täysillä tai muuten kehitys tyssää.

Miten vähentää kuormitusta?

Lapin yliopistossa on kirjoilla vuosittain 40–50 tavoitteellisesti urheilevaa, joista parikymmentä kuuluu Lapin urheiluakatemiaan. Yhteyshenkilönä Ojanaho tapaa opiskelijoita, jotka pohtivat, miten voivat käytännössä yhdistää opinnot ja urheilun tai ovat huolissaan jaksamisestaan.

– Yleensä pitää valita jompikumpi – tavoitteellinen urheilu tai täyspäiväinen opiskelu – joka edellä tekee ratkaisunsa.

Ojanaho auttaa selvittämään, miten kokonaiskuormitusta voisi vähentää esimerkiksi hidastamalla opiskelutahtia, pitämällä välivuoden tai selvittämällä kursseille vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Opiskelutahdin hidastamista voi vaikeuttaa se, että opintotuen saamiseksi opintoja pitää suorittaa tietty määrä.

Ojanahon mukaan urheilijat ovat usein määrätietoisia ja tavoitteellisia myös opiskelijoina.

– En ole tavannut urheilijaa, joka haluaisi päästä opiskeluista muita helpommalla. He haluavat opiskella ilman, että oppiminen vaarantuu.

Ojanaho toivoo, että yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ovat häneen yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos heillä on akatemiaurheilijoihin liittyviä kysymyksiä mielen päällä.

– Asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Eroja koulutusalojen ja lajien välillä

Koulutusalojen välillä on Ojanahon kokemuksen mukaan eroja siinä, kuinka helppoa opiskelun ja urheilun yhdistäminen on. Lapin yliopistossa erityisesti taiteiden tiedekunnassa ja luokanopettajakoulutuksessa on paljon läsnäoloa vaativia kursseja. Näitä aloja opiskelevat urheilijat hakeutuvatkin herkimmin Ojanahon juttusille.

Myös lajien välillä on eroja. Talvi- ja joukkuelajit vaativat urheilulta ja opiskelulta enemmän yhteensovittamista kuin kesäpainotteiset yksilölajit. Peli- tai kisareissujen ja opiskelun yhdistäminen edellyttää, että opintoja voi tehdä enemmän etänä ja kilpailukauden ulkopuolella.

– On tärkeä miettiä, miten voisimme auttaa jo hakuvaiheessa olevaa urheilijaa valitsemaan häntä kiinnostavista aloista sen, joka mahdollistaisi kaksoisuran.

Mikko Ojanaho haluaa osoittaa urheileville nuorille, että Lapin yliopisto on heille varteenotettava opiskelupaikka.

Yhtenä mahdollisuutena Ojanaho mainitsee liikennevalomallin, jossa eri opintoja luokiteltaisiin sen mukaan, miten paljon läsnäoloa ne vaativat. Keltaiset alat vaatisivat kausittaista läsnäoloa ja punaiset jatkuvaa, kun taas virheillä aloilla opinnoissa olisi paljon etämahdollisuuksia.

Suomen Olympiakomitea on luonut laatumallin huippu-urheilijamyönteisille korkeakouluille. Myös Lapin yliopisto hakee huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun statusta. Hakuprosessissa arvioidaan muun muassa opiskelun ja urheilun tukemista sekä joustavien opintopolkujen rakentamista. Ojanaho pitää statuksen saamista tärkeänä.

– Voimme sen avulla osoittaa huipulle tähtääville urheileville nuorille, että olemme heille varteenotettava opiskelupaikka.

Huippuvaiheen kaksoisuraseminaari Lapin yliopistolla 21.9. klo 11–16, Esko ja Asko -sali

Uutinen: Lapin yliopisto ja Lapin urheiluakatemia hakevat yhdessä huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutunnusta