Teksti: Markku Heikkilä

Haastatteluissa kyse on siitä, millaista tutkittua tietoa paikallis- ja aluetason päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi ja kuinka he voivat tietoa paremmin hyödyntää. 

– Usein kiinnitetään huomiota valtioiden toimintaan arktisella alueella. Mutta paikallis- ja aluetasolla on paljon asioita, joihin liittyy tiedon tarpeita, Tkach sanoo. Näitä kysymyksiä hän nyt tutkijana selvittää Arctic Passion -hankkeessa, jossa Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta ovat mukana myös tutkimusprofessori Timo Koivurova ja tutkija Adam Stepien.

Arctic Passion on massiivinen EU:n Horisontti2020 -hanke, jonka päätavoite liittyy arktista muutosta koskevaan havainnointijärjestelmään, arktisen tiedon saatavuuteen ja sen käyttämiseen. Kumppaneita hankkeessa on paljon, ja Lapin yliopisto on yksi niistä. Yksi osa tätä kansainvälisen tutkimustiedon tuottamisen palapeliä on nuorempi tutkija Pavel Tkach, joka 26-vuotiaana on tutkimusapulaisia lukuun ottamatta nuorin tutkija koko Arktisessa keskuksessa.

Tuulimyllyt, rakennushankkeet, jätehuolto, paikalliset ilmastotoimet ylipäätään. Ympäristövaikutusten selvittämisen käytännöt, ympäristöä koskeva päätöksenteko ja tiedon käyttö siinä. Kaikki tämä suhteutettuna Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Grönlannin, Kanadan ja Yhdysvaltain kansalliseen lainsäädäntöön ja niiden ohjeistukseen alueellisesta ja paikallisesta päätöksenteosta ja toimivallasta. Tutkimusaihe on laaja ja siinä on loputtomasti kerroksia. Venäjänkin piti alun perin olla mukana, mutta nyt se on ulkona tästä, kuten kaikesta muustakin.

Esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen liittyy paljon päätöksenteon tasoja ja vaiheita – käytännöt vaihtelevat eri maissa. Kuva: Matti Kantola.

Päättäjät kaipaavat vertailutietoa muualta

Ennen kuin jossain päin arktista vaikkapa putki vedetään paikasta toiseen ja kaikki siihen liittyvät luvat ovat kunnossa ja selvitykset tehty, taustalla on valtava määrä erilaisia päätöksenteon ja lainsäädännön tasoja. Jokaisessa arktisessa maassa ne ovat omanlaisensa, ja juuri tähän liittyviä haastatteluita Tkach ja muut hankkeessa Arktisesta keskuksesta mukana olevat kollegat tekevät.

Jokaisessa maassa myös keskustellaan paikallisesta ilmastopolitiikasta, ja siinäkin ratkaisumallit ovat hyvin vaihtelevia. Hiljattain haastattelussa oli Luulajan kaupunginjohtaja.

– Hän oli hyvin kiinnostunut siitä, mitä muualla tapahtuu. Heille on relevanttia saada vertailutietoa, Tkach sanoo.

Tutkimuksen aikana on tullut ilmeiseksi, että arktisen alueen paikallispäättäjät saattavat toimia samankaltaisissa oloissa, mutta kuitenkin erilaisten käytäntöjen keskellä, eikä eri maissa olevien paikkakuntien ratkaisumalleista ole toisissa maissa tietoa. Sellaiselle tiedolle kuitenkin on käyttöä: esimerkiksi Reykjavik ja Alaskan Anchorage voivat hyvinkin oppia toinen toisistaan.

Hyödyllistä on myös hahmottaa, millä tavoin alkuperäiskansojen näkemykset ja alkuperäiskansojen perinteinen tieto otetaan eri maissa huomioon päätöksenteon osana. Kanadassa siihen on selkeä lainsäädäntö, muualla on vaihtelevia käytäntöjä toiminnan luonteesta riippuen.

– Kaikki lähtee liikkeelle laista, Tkach huomauttaa, ja juuri laki häntä kiinnostaa.

Valko-Venäjälle ei ole enää paluuta

Nuoreksi mieheksi hänellä on jo pitkä kokemus takanaan: kotona Valko-Venäjällä hän aloitti oikeustieteelliset yliopisto-opinnot 16-vuotiaana.

– Valko-Venäjällä kaikki tehdään hyvin nuorena, Tkach sanoo.

Sen jälkeen tie vei ensin jatko-opintoihin Slovakiaan ja sieltä Islantiin, Akureyriin. Akureyri taas on tunnettu polaarioikeuden osaamisestaan, ja siellä syntyi yhteys samalla alalla toimiviin Arktisen keskuksen tutkijoihin. Ensin Pavel Tkach tuli Rovaniemelle harjoittelijaksi maahanmuuton parissa toimineeseen Sirius-projektiin, kunnes siirtyi Arctic Passioniin.

Mihin siitä, se on vielä epäselvää. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa uran alkuvaiheessa olevien tutkijoiden asema ylipäätään: monet suuret tutkimusprojektit eivät tule toimeen ilman heitä, mutta hyvin usein alkuvaiheen tutkijoiden asema on jäsentymätön.

Akateemisen uran kannalta mahdollista on jatkossa väitöskirjatutkimus – esimerkiksi  immateriaalioikeuksien suhde alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon olisi Tkachin mukaan kiinnostava aihe – tai on ryhdyttävä johonkin muuhun. Tulevia ratkaisuja määrittää hänellä yksi hyvin keskeinen seikka: on saatava työ ja toimeentulo Euroopan unionin alueella, sillä Valko-Venäjälle takaisin ei ole menemistä. Maan nykyoloissa se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Mutta juuri nyt Arctic Passionissa on työtä tehtävänä. Projektissa on saatava tuloksia, ja tuloksia syntyy. Arktisten alue- ja paikallishallintojen tiedon käytössä ja tietoon pohjaavassa päätöksenteossa on erittäin paljon asioita, joita ei aiemmin ole koko alueen kannalta selvitetty. Haastattelut seuraavat toisiaan.

– Olemme hyvällä polulla, Tkach sanoo. 

Pavel Tkach on 26-vuotiaaksi ehtinyt jo paljon, sillä synnyinmaassa Valko-Venäjällä yliopisto-opinnot alkoivat jo 16-vuotiaana. Kuva: Santeri Happonen.