Retkipyöräilyssä on aineksia ekologiseksi matkailumuodoksi, joka sopii kesään ja hyödyttää Lapin syrjäseutuja. Näin ajattelee matkailututkimuksen professori Outi Rantala. Polkupyörällä liikkumisen suosio kasvaa, sillä kuluttajat kaipaavat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja markkinoille on tullut myös sähköavusteisia välineitä.

– Ei tarvitse olla kovin hyväkuntoinen lähteäkseen pyöräilemään, Rantala kuvailee.

Etelä-Suomessa on jo Saariston rengasreitin kaltaisia vetovoimaisia retkipyöräilykohteita, mutta Lapissa pitkät välimatkat ovat jarruttaneet sellaisten syntymistä, vaikka potentiaalia on. Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa kaksivuotisessa STIL-hankkeessa tutkijat selvittivät, miten tilannetta voitaisiin muuttaa.

Avainasemassa on retkipyöräilyn tekeminen houkuttelevaksi myös muille kuin urheilullisille omatoimimatkailijoille. Reittien varrella on oltava nähtävyyksiä, ravintoloita ja huoltopaikkoja. Käyttöön voitaisiin ottaa Keski-Euroopastakin tuttu palvelu, jossa polkijan varusteet kuljetetaan majoituksesta seuraavaan.

– Kaikkea ei tarvitse kantaa itse mukana, vaan voi nukkua lakanoiden välissä mukavassa majapaikassa tai pysähtyä tutustumaan kulttuuritarjontaan.

Retkeilyä Suomen kauneimmissa maisemissa Norjan jäämerelle asti

Lapin yliopiston tutkijat kumppaneineen hahmottelivat retkipyöräreittejä neljälle alueelle. Pohjoisimmassa Lapissa retkeilijä voisi lähteä liikkeelle Inarista, edetä Tenojoenvartta Norjan jäämerelle asti ja palata Sevettijärven kautta takaisin.

– Siinä tulee esiin Suomen kauneimmaksi kutsuttu tie Karigasniemeltä Utsjoelle, kuvailee yliopisto-opettaja Minna Nousiainen.

Kulttuurisesti kiinnostava olisi puolestaan vanha postitie, joka alkaa Hetasta ja polveilee erämaamaisemissa Norjan Altaan. Helpommiksi kohteiksi valikoituivat Itä-Lapissa sijaitsevat Pyhän kierros ja Suomun kierros. Tornionjokilaaksoon on lisäksi hahmoteltu reittiä, joka kiemurtelisi molemmin puolin rajaa Muonioon asti.

– Hankkeen aikana testatuista reiteistä on tulossa kuvaukset verkkoon, Nousiainen kertoo.

Tutkijat ovat pohtineet yritysten, kuntien ja Metsähallituksen kanssa, minkälaisia palveluja reiteiltä löytyy ja mitä vielä puuttuu. Yhteistyö ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa on tärkeää esimerkiksi bussiyhteyksien kehittämisessä, jotta matkanteko ei tyssää rajoille.

Paikalliset tarinat voisivat toimia vetonauloina turisteille

Yksi reittien suunnitteluun osallistunut yritys on Pyhällä toimiva Bliss Adventure. Kun testiryhmä saapui Kemijärvelle, yritys hankki heille sähköavusteiset fatbike-pyörät, koordinoi paikallisen kuljetusfirman kanssa niiden toimituksen juna-asemalle ja auttoi valitsemaan matkan varrelle sopivia vesiaktiviteetteja.

– Jos haluat lepopäivän pyöräilystä, niin mikäs olisi sen makeampaa kuin lähteä suppailemaan Pyhäjoelle, kuvailee yrityksen perustajajäsen Artturi Kröger.

Kesäsesongin aikaan pyöräilyyn yhdistettävät vesiaktiviteetit kiinnostavat sekä yrittäjiä että pyöräilijöitä. Testiryhmä pääsi Pyhätunturilla Outdoor Artisans -yrityksen vieraana kokeilemaan suppailua.

Bliss Adventuren kansainväliset asiakkaat ostavat mielellään lumisen ajan lomapaketteja, joissa ohjelma vaihtelee jääkiipeilystä umpihankihiihtoretkiin. Krögerin mielestä saman sapluunan voisi siirtää kesäsesonkiin: muutama päivä retkipyöräilyä ja lisäksi vesillä liikkumista.

– Tietynlainen monimuotoisuus puhuttelee asiakkaita.

Kröger uskoo, että retkipyöräilystä syntyisi kiinnostava tuote Lapin markkinoille sitomalla se paikallisiin tarinoihin. Pyhän alueelta pyörämatkan päässä sijaitsevat esimerkiksi Luoston Ametistikaivos ja Lapin sodassa säästynyt Suvannon kylä, jossa pääsee ihastelemaan 1700- ja 1800-lukulaista hirsitalomiljöötä. Pyöräilyopas voisi kertoa retkeilijöille alueen historiasta tai kenties joku paikallinen kutsuisi heidät kotiinsa.

– Voisimme käydä siellä syömässä kaskinauriskeittoa ja kuulemassa kylän elämänmenosta.

Jotta retkipyöräilystä tulisi varteenotettava vetonaula, täytyy talvisesonkiin keskittyneiden yritysten pohtia myös, miten liiketoimintaa saadaan laajennettua kesää kohti kestävästi.

Tutkimus avaa elinkeinoelämälle näkymän matkailun trendeihin

Bliss Adventure osallistuu mielellään tutkijoiden vetämiin hankkeisiin. Tiede tuo yrittäjien ulottuville matkailun isot trendit, jotka voi yhdistää arjessa kertyvään tietoon ja kunkin alueen ominaispiirteisiin.

– Meitä kiinnostaa kehitystyö, ja meillä on kova arvostus tutkimusta kohtaan, Kröger sanoo.

Professori Outi Rantalan mukaan Lapin yrittäjät ja tutkijat käyvät vuoropuhelua esimerkiksi vastuullisen matkailun verkostossa. Yliopistossa tehdään myös paljon retkipyöräilyä tukevaa tutkimusta: kehitetään lähimatkailua ja kestävää liikkumista sekä jakamistalouden pelisääntöjä, jotka auttavat ulottamaan Airbnb:n kaltaisia palveluja keskusten ulkopuolelle.

– Tutkimuksessa katsomme pidemmällä aikavälillä, mihin matkailu on menossa, Rantala sanoo.

Retkipyöräilyhanke päättyy syyskuussa, minkä jälkeen yritykset ja kunnat voivat jatkaa reittien kehittämistä. Rantala arvioi, että luontoa ja ihmisiä kunnioittava retkeily lihasvoimin voisi avata uusia näkymiä Utsjoen kaltaisille alueille, joiden matkailuelinkeino on murroksessa. Samalla se tasoittaisi talvisesongin ruuhkia ja toisi uusia harrastusmahdollisuuksia myös lappilaisille.

– Paikallisena nauttisin itsekin siitä, että pyöräilyreitit olisivat helposti saatavilla, Nousiainen toteaa.


Teksti: Anna Humalamäki