Elisa Kusminin mukaan organisaation eri tehtävät summautuvat talousjohtajan pöydälle.
Elisa Kusmin aloitti Lapin korkeakoulukonsernin talousjohtajana syyskuussa. Uudessa työssään hän vastaa sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun talous- ja kiinteistöpalveluista.
Teksti: Marjo Laukkanen
Kuvat: Ville Rinne
Miten työ on lähtenyt käyntiin?
– Kun aloitin, talousarvioiden valmistelut olivat käynnissä, joten hyppäsin vauhdissa olevaan junaan, Kusmin sanoo.
Vauhdikkaasta alusta huolimatta ajoitus oli Kusminin mukaan mainio.
– Tämä on ollut antoisaa aikaa. Olen saanut tutustua yksiköihin ja ihmisiin. Jos ei tunne toimintaa, olisi vaikea hoitaa talouttakaan.
Kusmin kuvailee taloutta solmukohdaksi: organisaation eri tehtävät summautuvat talousjohtajan pöydälle.
– On mielenkiintoista, mitä kaikkea numeroihin liittyy. Talous vaikuttaa toimintaan, ja toiminta vaikuttaa talouteen. Talousasiat nähdään helposti vain numeroina, vaikka toiminta ja talous kulkevat käsi kädessä. Toista ei ole ilman toista.
Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun talouteen vaikuttavat paitsi organisaatioiden oma toiminta myös ympäröivän yhteiskunnan tapahtumat.
– Valtion talous on alijäämäinen ja raha on tiukassa, mikä ei voi olla näkymättä myös meillä.
Pitkä kokemus antaa vankan pohjan
Kusmin on asunut Rovaniemellä lähes 35 vuotta. Siinä ajassa kaupunki on muuttunut paljon: on rakennettu monia nykyisistä maamerkeistä, kuten Jätkänkynttilä, Sampokeskus ja Arktikum – uudemmista puhumattakaan. Kusmin on kotoisin Ylöjärveltä, Tampereen läheltä. Rovaniemelle hän muutti aikoinaan puolison työn vuoksi.
– Täällä oli tarjolla opiskelua, työtä ja hyvä ympäristö perheen perustamiselle. Alun perin mietimme, että katsotaan kaksi vuotta, mutta se on vierähtänyt moneen kertaan, Kusmin naurahtaa.
Kusmin opiskeli Lapin yliopistossa hallintotieteitä pääaineenaan yrityksen taloustiede. Hän valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 1997 ja sai valmistumisensa jälkeen töitä Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta.
– Nyt kumpaakaan ei enää ole siinä muodossa olemassa, Kusmin sanoo viitaten koulutuslinjaan ja työpaikkaan.
Kusminilla on pitkä kokemus julkishallinnon talousjohtamisesta. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta talousasioiden parissa sosiaali- ja terveyspuolella: ensin Rovaniemen maalaiskunnassa ja kaupungissa, sitten Lapin sairaanhoitopiirissä ja hyvinvointialueella. Kusminin mukaan pitkä kokemus antaa nykyisen työhön vankan pohjan.
– Taloudessa tietyt asiat toistuvat organisaatiosta toiseen. Kokemuksesta on suuri etu, sillä pystyn keskittymään toimialaan tutustumiseen ja sen erityisyyksien huomioimiseen.
Kusminille on jo syntynyt käsitys, mitä asioita hän toivoo voivansa edistää. Niihin kuuluvat muun muassa talousarvioprosessin kehittäminen ja talouden vuosikellon aikaistaminen.
– On tärkeää, että meillä on tarpeeksi aikaa käydä yksiköiden kanssa talousarviokeskusteluja.
Myös talousraportoinnin kehittämistä tarvitaan, jotta taloutta ja toimintaa pystytään seuraamaan paremmin rinta rinnan ja reagoimaan, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.
– Ettei vain todeta, miten kävi, vaan voidaan yhdessä miettiä, mitä tehdään.
Laaja näkökulma koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen kentälle
Nykyisessä työssään Kusminia kiehtoo sen tarjoama laajempi näkökulma: korkeakoulukonsernissa näkee sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun kokonaisuudet. Kusminin mukaan konsernin sisäistä yhteistyötä syventämällä voidaan säästää resursseja. Yhteiset palvelut ovat tästä hyvä esimerkki.
– Järkevästi keskittämällä säästytään tuplakustannuksilta. Meillä ei ole esimerkiksi kahta talousjohtajaa.
Kusmin on jo saanut huomata, kuinka monipuolinen hänen työnkuvansa on. Talous- ja kiinteistöpalveluissa huolehditaan niin kirjanpidosta, hanketaloudesta ja matkapalveluista kuin kiinteistöihin liittyvistä asioista. Palvelutiimeillä on omat vetäjänsä, joiden esihenkilönä Kusmin toimii. Talousjohtajan työt ulottuvat jokapäiväisistä tehtävistä pitkäjänteiseen strategiseen suunnitteluun.
– Saan olla päivittäin tekemisissä monenlaisten asioiden ja ihmisten kanssa. Tykkään tehdä yhteistyötä, mutta viihdyn myös itsekseni asioita pyöritellen ja pähkäillen. Tässä työssä on mukana molemmat puolet.
Työntekijänä Kusmin kuvailee itseään ratkaisukeskeiseksi ja keskustelevaksi. Vaikka hän on lähiesihenkilö vain muutamille, hän haluaa tutustua kaikkiin palvelualueensa työntekijöihin.
– Käyn jokaisen kanssa keskustelun, mitä kuuluu ja missä mennään. Toivon, että meidän olisi mahdollisimman helppo olla yhteyksissä puolin ja toisin.
Haastattelun lopuksi Kusmin haluaa lausua kiitokset.
– Minut on otettu tosi mukavasti vastaan. Yhteydenpito ja yhteinen tekeminen on ollut alusta asti helppoa.