Sairaanhoidolta odotetaan alati parempaa kustannustehokkuutta. Samalla sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien arjessa ovat läsnä paljaimmillaan ihmisen elämän kehykset, elämä ja kuolema. Hallintotieteiden professori Antti Syväjärven johtamassa ohjelmassa tutkitaan, miten sairaala voi olla yhtä aikaa tehokas ja humaani.
Inhimillisesti tehokas sairaala on tutkimus- ja kehittämisohjelma, joka alkoi vuonna 2009 ja kestää aina vuoteen 2019. Ohjelman ensimmäisenä osana toteutettiin vuosina 2009–2011 tutkimushanke, joka oli myös nimeltään Inhimillisesti tehokas sairaala. Parhaillaan käynnissä on ohjelman toinen kolmivuotinen osuus, otsikoltaan Inhimillisesti tehokas johtaminen. Molempiin hankkeisiin saatiin rahoitus Työsuojelurahastolta. Ensimmäisessä hankkeessa yhteistyökumppanina oli Lapin keskussairaala ja nyt lisäksi Pohjois-Pohjanmaan yliopistollinen sairaala.
Vaikuttavaa tutkimusta
Sairaalat ovat pienoismaailmoja, joilla on omat sosiaaliset perinteensä ja käytäntönsä. Henkilöstöryhmien väliset hierarkiat ovat selkeitä ja johtamiskäytännöt pitkän kehityksen tuloksena syntyneitä. Syväjärvi sanoo, että jos perinteikästä ja toimintatavoiltaan vakiintunutta työyhteisöä halutaan kehittää, se vaatii maltillista lähestymistä.
– Jos halutaan saada hallinnon ja johtamisen käytänteisiin muutoksia, vaaditaan siihen pitkäaikaisempia, kulttuurisia muutoksia. On hienoa, että sairaalat tekevät tätä kehitystyötä pitkäjänteisesti nimenomaan tutkijoiden kanssa sen sijaan, että kehittämistä tehtäisiin nopeasti konsulttien johdolla.
– Käytännössä teemme siis akateemista tutkimusta, jolla yhtä aikaa yritetään saada aikaan muutoksia sairaalamaailman johtamiskäytännöissä.
Antti Syväjärvi sanoo, että hankkeessa on kyetty hyödyntämään konkreettisesti yliopiston oppiaineiden yhteistoimintaa.
– Tässä päästiin tekemään konkreettista yhteistyötä soveltavan psykologian kanssa. Soveltavan psykologian opiskelijathan lukevat maisterivaiheessa hallintotieteitä ja erikoistuvat johtamisen psykologiaan.
Sairaalan haasteet
Millaisena työpaikkana työntekijät sairaalaa itse pitävät? Lapin keskussairaalassa työhyvinvointia on tutkittu viimeksi 2013, jolloin Kuntien eläkevakuutus toteutti sairaaloissa laajan työhyvinvointikyselyn. Kyselyyn vastasi 932 työntekijää eli 65 % keskussairaalan henkilökunnasta. Vastaajista 67 % koki työyksikkönsä ilmapiirin hyväksi. 86 prosenttia vastanneista ilmoitti saavansa tarvittaessa apua työkavereiltaan ja 67 prosenttia esimiehiltä. Erityisesti kollegiaalinen tuki on siis sairaalan henkilöstölle merkittävää.
Kyselyn avovastauksissa näkyivät taloudelliset paineet, tehokkuusvaatimukset, väestön ikärakenteen muutos sekä näihin liittyvä työnkuvan muuttuminen. Sisätautien ylilääkäri Erkki Kiviniemi sanoo, että käytännössä sairaala-ammattilaisten tulisi olla entistä monitaitoisempia.
– Hoidamme entistä enemmän potilaita, jotka usein ovat monisairaita. Tällaiset potilaat tarvitsevat hyvän lääketieteellisen tietotaidon lisäksi runsaasti hoitotyön osaamista tullakseen hyvin hoidetuksi.
– Kyselyissä nousi esiin myös kiire työhön ja hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. On kokemus, että aika ei riitä työn tekemiseen. Sähköisten potilasjärjestelmien toimivuuden ongelmat ovat myös jouhevan työskentelyn / työhyvinvoinnin haaste edelleen, joskin kehitystä parempaan suuntaan on tapahtunut.
Johtaminen ja potilaat
Sairaaloiden ”tuottavuuden” tehostaminen on jatkossakin sekä valtakunnallinen että paikallinen tavoite. Kiviniemi sanoo, että tämä on painava haaste tulevaisuuden työhyvinvoinnille ja siten myös esimiestyölle. Johtavien lääkärien ja hoitajien on oltava lääketieteellisen osaamisen lisäksi ammattijohtajia, jotka kykenevät arvioimaan alaistensa jaksamista ja olosuhteita.
– Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen on keskeinen haaste ottaen huomioon valtakunnalliset ennusteet taloudellisesti laihoista vuosista jopa kymmenen vuotta. Nykyisillä resursseilla pitäisi pärjätä, vaikka hoidontarve kasvaisikin väestön ikääntymisen myötä.
Sairaalamaailmassa henkilöstön hyvinvointi ei ole vain työyhteisöllinen kysymys. Se, miten lääkärit ja hoitajat sekä muu henkilökunta työssään jaksavat, heijastuu potilaisiin. Syväjärven hanke koskettaa siten jokaista, joka joskus on julkisen sairaanhoidon asiakkaana.
– Hypoteesi on, että kun työhyvinvointi ja johtamisen käytänteet paranevat, tämä heijastuu myös potilaisiin myönteisesti. Kun tieto kulkee ja henkilöstö voi hyvin, on myös potilaiden äänelle tilaa, Syväjärvi uskoo.
Teksti: Tapio Nykänen