Teollisen muotoilun koulutusohjelma on ollut tähän asti itsenäisten tutkijoiden ja erillisten tutkimusaiheiden koti. Nyt palvelumuotoiluteeman ympärille on rakennettu tiimi, joka tunnistaa yhteiset tavoitteet ja vannoo yhteistyön vahvuuden nimeen.
Tiimityöskentelyä eri hankkeiden välillä
Iloinen nuorten naisten joukko istuskelee teatterimaisessa tilassa. Palvelumuotoilun tiimin, eli pamu-tiimin lähtölaukaus on aikoinaan ollut tämä teollisen muotoilun laitokselle rakennettu Sinco -tila (service innovation corner). Sinco on palveluprototypoinnin laboratorio ja sellaisenaan teollisen muotoilun laitoksen palvelumuotoilun terävintä kärkeä jo muutaman vuoden ajan. Sinco on edelleen ryhmälle tärkeä leikkikenttä, mutta muutakin yhteistä löytyy.
Tiimissä on kaksi sisällöllistä teemaa: yritykset ja kaupallisten toimijoiden palvelut sekä julkiset palvelut ja niiden kehittäminen. Pamu-tiimiläisten kiinnostuksen kohteet linkittyvät näihin. Ryhmä nähdään selvärajaisena vaikka mukana on väkeä kolmesta eri projektista, opetuksesta ja kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tutkijakoulusta, yhteensä yli kymmenen henkilöä vetäjänään professori Satu Miettinen.
Pamu-tiimistä ovat kertomassa nuorempi tutkija Essi Kuure, tutkija Piia Rytilahti, suunnittelija Hanna-Riina Vuontisjärvi, tutkimusapulainen Mira Alhonsuo ja suunnittelija Laura Laivamaa. Muita pamu-tiimiläisiä ovat projektipäällikkö Jaana Jeminen, projektitutkija Simo Rontti, tuntiopettaja Emmi Harjuniemi sekä tutkimusapulaiset Krista Korpikoski, Titta Jylkäs ja Maija Rautiainen. Yhteistyö tuntuu toimivan ja jutustelu ryhmän kesken on luontevaa, vaikka tiimiläiset työskentelevätkin tahoillaan. Tällä hetkellä ovat meneillään Tekes ja osin EAKR-rahoitteiset Need for Speed (N4S), Tunteista arvoa, sekä
MediPro –hankkeet.
Sincosta maailmalle
Palvelumuotoilu on määritelty yhdeksi Lapin yliopiston strategiseksi kärjeksi. Käsite on kavunnut suoranaista nousukiitoa niin yritysten kuin muotoilijoidenkin terävimpään tietoisuuteen. Lapin ylipisto on ollut vankasti kehityksen etunenässä.
- Suuri kiitos kuuluu professori Satu Miettiselle sekä tutkijan ja opettajan roolissa toimineelle-opettaja Simo Rontille. Heidän panoksensa palvelumuotoiluun on ollut teollisen muotoilun laitokselle merkittävä, kertoo tutkijakoulutettava Kuure.
Avaintekijänä hyvässä kehityksessä ryhmä pitää ennakkoluulotonta opetuksen ja hanketyön yhdistämistä sekä sitkeää lobbaustyötä niin yrityksissä kuin yliopiston sisälläkin.
- Sinco-tilaa on pyritty käyttämään mahdollisimman monipuolisesti, laajasti ja avoimesti, aina uudella tavalla, kuvailee ryhmä yhteistuumin. Eri hankkeiden myötä tilassa on toteutettu erilaisia, konkreettisia kehittämistehtäviä, joita on hyödynnetty opetuksessa. Tämä on tuonut muotoilun opetukseen lisää syvyyttä ja tarttumapintaa.
Vaikka etunenässä huumassa on ollut Sinco, on teollisen muotoilun laitos osallistunut merkittävästi myös palvelumuotoilun kehittämiseen ja sen määrittämiseen. Toiminta on alkanut paikallisesta kehittämisestä ja palvelumuotoilun yhdistämisestä teollisen muotoilun opetukseen. Nyt tutustumiskäynneillä ja ”sincoilemassa” käydään eri koulutusohjelmista ja palvelumuotoilun saralla konsultoidaan jo kansainvälisiä toimijoita.
- Palvelumuotoilua ja Sincoa on käyty esittelemässä eri puolilla maailmaa. Brasiliaan, konsulttialan yritykseen, on rakennettu vastaava, Sinco-tilasta mallia ottanut palvelumuotoilun laboratorio, kertoo N4S –hankkeessa työskentelevä Vuontisjärvi.
Miten palvelumuotoilu yhdistää?
Pamu-tiimiläisten tutkimus- ja kehityskohteet poikkeavat paljonkin toisistaan. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa sairaalaympäristö, julkiset palvelut, arvon muodostus, käyttäjien arvostukset, ja arktinen muotoilu. Muotoilulle tyypillinen ajattelun lähtökohta, ihmislähtöisyys tai käyttäjälähtöisyys, tulee esille myös palvelumuotoilussa. Palveluiden muotoilussa ihmiset ja yhteisöt, heidän tunteensa ja kulttuuriset juuret ovat lähtökohtana muotoilulle. Kyse on ajattelutavasta, tavasta katsoa, tarkastella ja tehdä. Käytännössä kyseessä voi olla jo olemassa olevan palvelun kehittäminen tai uuden palvelun muotoileminen, ajattelun perusta on siitä huolimatta sama.
Tiimillä on yhteiset tavoitteet palvelumuotoilun suhteen. Tärkeä osa työtä on palvelumuotoilun menetelmien kehittäminen. Varsin nuorena ilmiönä palvelumuotoilun määritteleminen on vielä kesken.
Jokainen aiheen parissa työskentelevä osallistuukin vahvasti sen kehittämiseen ja toisaalta myös odotusten muokkaamiseen. Pamu-tiimiltä voidaan kysyä esittelyjä ja konsultointia palvelumuotoilusta yleisesti. On mennyt pitkään, että esimerkiksi yritysmaailmassa tunnistetaan palvelumuotoilu ja sen ilmeinen tarve.
Yhteinen tiimi vahvistaa myös hanketyöskentelyä
Parasta tiimissä on, että kaikkea ei tarvitse tietää itse. Yhteistä kontekstia ja konkreettista tekemistä selvästi kaivataan. Tiimiläisten luetellessa yhteistyön vahvuuksia, nousevat esiin erityisesti luottamus, avoimuus, jakaminen, turvaverkko ja vertaistuki. Vanhakseltaan on totuttu, että yhteinen tutkimusaihe yhdistää, mutta palvelumuotoilu tiimissä juuri erottavat tekijät korostavat yhteistyön tärkeyttä. Useiden eri hankkeiden ja erilaisten työsuhteiden myötä tiimin tarjoama vuorovaikutus luo turvaa. Myös konkreettinen lähellä olo korostuu.
- On ihana kun voi kysyä läheltä, kun joku mietityttää. Voi jutella ja vaihtaa ajatuksia omasta tekemisestään, kertovat Alhonsuo ja Laivamaa MediPro-hankkeesta.
Luonnollisesti tiimi tarjoaa apuja myös sisällöllisesti. Yhteinen työskentely artikkeleiden parissa ja kollegoiden kommentit, kuuluvat tutkimusryhmätyöskentelyyn parhaimmillaan. Myös Sincon käytössä yhteisö on tärkeä: usein ”Sincon protoiluihin”, eli palvelumuotoilu testauksiin ja ideointeihin tarvitaan osallistujia tai apukäsiä.
Haasteiksi ryhmä nimeääkin fyysiset puitteet: taiteiden tiedekunnan muutto evakkotiloihin vaikutti aluksi myös palvelumuotoilu-ryhmän toimintaan. Tälläkin hetkellä ryhmän olo hajallaan tiedekunnan tiloissa on haaste, jota pyritään selättämään säännöllisillä tapaamisilla ja teknologian tarjoamin keinoin. Työnteon lomassa olisi tärkeää päästä heittämään ajatuksia tai kokoontumaan spontaanisti kahvipöytään.
Teollisen muotoilun laitoksella myös projektityö on kehittynyt yhtä matkaa palvelumuotoilun myötä. Alkuaikojen paikallisista hankkeista on edetty tämän hetken laajempiin kokonaisuuksiin. Siinä missä aiemmin meneillään saattoi olla kahdeksankin projektia, keskitytään nyt kolmeen suurempaan. Samalla myös toiminnan tutkimuksellisuus on kasvanut.
Ryhmä näkee palvelumuotoilun vahvuutena myös sen aktiivisen vuorovaikutuksen muiden koulutusohjelmiin. Vaikka palvelumuotoilu tiimi on juurtunut teollisen muotoilun puolelle, on yhteistyötä tehty muiden oman tiedekunnan koulutusohjelmien kanssa kuin tiedekunnan rajojen ylikin.
Edelleen pamu-tiimissä panostetaan palvelumuotoilun mahdollisuuksien esiintuomiseen ja yrityskontaktien hankintaan. Palvelumuotoilun taival on vasta aluillaan, ja tarve lisääntyy edelleen. Siinä missä Suomi rakentuu yhä enemmän palvelujen varaan, on tarve myös niiden muotoilijoille. Lapin yliopisto on palvelu muotoilussa jo pitkällä ja tekee teeman ympärillä monipuolista yhteistyötä. Pamu-tiimin merkitys on suuri, sillä yhteistyö tuo konkretiaa ja jatkuvuutta palvelumuotoilun kehittämiselle Lapin yliopistossa.
Lay viestintä/Kati Vehmas
Linkkejä: