Alkuperäiskansatutkimuksen eettisten ohjeiden tarkoituksena on nostaa esille eettisiä erityiskysymyksiä ja -näkökohtia, jotka eivät tule riittävästi huomioiduiksi yleisiä tutkimuseettisiä ohjeita noudatettaessa.
Lähtökohtana eettisten ohjeiden laatimiselle on monien alkuperäiskansayhteisöjen jakamat turhautumisen kokemukset pelkkänä tutkimuskohteena olemisesta tai informanttina toimimisesta ilman että saa tietää, mitä tuloksia tutkimus on tuottanut tai mihin niitä on käytetty. Taustalla vaikuttavat myös osin epäkunnioittaviksi koetut tutkimusjärjestelyt, jotka olivat leimallisia esimerkiksi aiemmille rotututkimuksille. Lisäksi alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden voidaan ajatella koskevan myös oikeutta vaikuttaa itseään tai kansaansa koskevaan tiedontuotantoon ja julkikuvaan.
Siinä missä yleiset tutkimuseettiset ohjeet lähtevät yksilönäkökulmasta, saamelaisia koskevassa tutkimuksessa hyödyt ja haitat on tarpeen arvioida entistä paremmin myös saamelaisyhteisöjen näkökulmasta. Tämä edellyttää tutkijoilta tutkimuksen kokonaisprosessin eettistä harkintaa, mikä tarkoittaa tutkimusprosessin eri vaiheiden punnitsemista eri osapuolten näkökulmasta lähtien tutkimusaloitteesta, kysymyksenasettelusta, aineiston hankinnasta, käsittelystä ja säilyttämisestä, analyysistä, tulkinnasta ja tulosten julkaisusta, mukaan lukien mahdolliset seuraamukset eri tahoille.
Näkökulma on ratkaisevassa asemassa, sillä asiat voivat näyttäytyä erilaisina enemmistökansalaisten kuin vähemmistöryhmien näkökulmista. Näiden ohella huolehditaan tutkimuskohteena olevien ihmisten oikeuksien kunnioittamista sekä anonymiteetin turvaamista tulosten julkistamisessa, kuten erityisryhmien parissa tehtävässä tutkimuksessa nytkin ohjeistetaan tekemään.
Saamentutkijoiden pohjoismaisessa yhteisössä on vuosikymmenien ajan käyty periaatteellista keskustelua eettisistä kysymyksistä, mutta konkreettiset toimenpiteet ohjeiden laatimiseksi ovat käynnistyneet vasta hiljattain. Keväällä koottiin yhteispohjoismainen työryhmä valmistelemaan saamentutkimuksen eettisiä ohjeita. Työryhmä kokoontuu 20.9.16 Tromssassa.
Saamentutkimukseen on pitkään kaivattu eettisiä ohjeita. Monilla muilla alkuperäiskansoilla on omat tutkimuseettiset ohjeensa, jotka esimerkiksi Kanadassa on hyväksytty osaksi yleissitovaa tutkimuseettistä normistoa.
AGON-lehden uusimmassa numerossa (www.agon.fi) käsitellään myös tätä ajankohtaista teemaa ja valotetaan siihen liittyviä kysymyksenasetteluita, jotka tuovat uusia näkökulmia monille tutkijoille.
Lydia Heikkilä, yliopistotutkija, saamentutkimus
Puhelin 040 484 4080
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ulapland.fi