Lapin yliopiston uusi, kahteen sivuun tiivistetty strategia hyväksyttiin samassa yliopiston hallituksen kokouksessa, jossa yliopistolle valittiin rehtori seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mauri Ylä-Kotolan uusi periodi yliopiston johdossa käynnistyy siis laivan kurssin tarkentamisella: tulevaisuudessa suunta on entistä selvemmin kohti pohjoista.

Aikaisemmassa strategiassa yliopistolla oli kaksi profiilialaa, matkailututkimus ja arktinen ja pohjoinen tutkimus. Nyt matkailu on siirretty yhdeksi painoalaksi kolmen muun joukkoon.

– Kaikki tiedekunnat eivät käytännössä kokeneet, että matkailun tutkimus koskee heitä. Uskon, että kaikki tiedekunnat ja laitokset voivat sen sijaan kokea, että arktisen ja pohjoisen muutoksen tutkimus on aidosti yhdistävä alue, yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola sanoo.

Pohjoista ja arktista on myös tarkennettu siten, että profiili kytkeytyy erityisesti muutokseen. Tematiikka liittyy ajankohtaiseen ja kaikkia koskettavaan ilmastonmuutokseen, mutta avaa Ylä-Kotolan mukaan mahdollisuuksia myös muille muutoksen tutkimuksen ulottuvuuksille.

Huomionarvoista on se, että strategiassa puhutaan nimenomaan profiilista, painoaloista ja sisällöllisistä teemoista – ei perinteisistä tiedekunnista tai oppiaineista. Toisaalta tarkoitus on tietoisesti ravistella luutunutta ja hierarkista yliopiston mallia, toisaalta jättää talon sisäisille yksiköille itsenäistä harkintavaltaa.

Painoalat

Profiilin sateenvarjon alle sijoittuvat uudet painoalat ovat (1) kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, (2) pohjoinen hyvinvointi, koulutus ja työ, (3) vastuullinen matkailu ja (4) kulttuurilähtöinen palvelumuotoilu.

Profiilin on ajateltu liittyvän kaikkiin painoaloihin. Ylä-Kotola korostaa, että sen ei ole tarkoitus kuitenkaan kahlita niissä tehtävää tutkimusta.

– Profiili voi läpäistä painoaloja, mutta painoalat eivät rajoitu pelkästään profiiliin. Jos on esimerkiksi painoalana kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, niin varmasti arktiset kysymykset ovat siinä tärkeitä, mutta eivät pelkästään arktiset kysymykset. Samoin vaikkapa vastuullisessa matkailussa arktinen matkailu on yksi ulottuvuus, mutta ei ainut.

Käytännön tasolla profiili ja painoalat vaikuttavat jatkossa ainakin yliopiston sisäiseen tutkimukseen ja rahoitukseen.

– Rahoitusta pyritään joiltain osin suuntaamaan tälle profiilialueelle. Yliopiston kannalta olisi olennaista se, että meillä olisi monitieteisiä, instituuttien ja tiedekuntien rajat ylittäviä hankkeita, jotka liittyvät profiiliin, Ylä-Kotola hahmottelee.

Edessä seuraavaksi toimeenpano

Syksyllä edessä on strategian toimeenpanosuunnitelman laatiminen. Se määrittää, mitä paperilla käytännössä tehdään. Suunnitelmaa luonnostellaan aluksi yliopiston hallinnossa, josta se viedään ainakin dekaanikokoukseen ja opetuksen ja tutkimuksen kehittämisryhmiin sekä mahdollisesti muille foorumeille.

Se, miten yksityiskohtaisesti strategiaa ja sen taustalla olevaa kansainvälistä arviota sovelletaan käytäntöön, on vielä avoin kysymys. Arviointiraportissa esimerkiksi esitettiin, että historian ja filosofian resursseja tulisi parantaa koko yliopiston tasolla, mutta rehtori ei osaa sanoa, puututaanko strategiatyössä yksittäisten oppiaineiden asemaan. Sinänsä hän tukee arviointiraportissa esitettyä näkemystä.

– Jos ajatellaan yliopiston profiilia eli arktisen ja pohjoisen alueen muutosta, niin historiahan tutkii muutosta ja on sikäli aivan profiilin ytimessä.

– Sen näen puolestaan metodologisesti tärkeänä, että meillä on jatkossa tällaisena ikään kuin yleistieteenä filosofia. Osittain tämä on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan asia, mutta toisaalta filosofia ei ole yhteiskuntatiedettä. Filosofia koskee koko yliopistoa.

– Tuskin meillä on filosofian pääaineoikeutta Lapissa tulevaisuudessakaan, sillä ministeriön näkökulmasta humanistista koulutusta on liikaa. Mutta filosofia yleisenä eli kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevana ja toisaalta hyvin erityisenä eli esimerkiksi arktisena filosofiana ja taiteen filosofiana on tärkeää jatkossakin.

Mauri Ylä-Kotola navigoi Lapin yliopistoa entistä pohjoisemmilla vesillä. Abraham Orteliuksen kartta vuodelta 1584 on esillä Arktisen keskuksen karttakokoelmassa.

Kriittisiä ääniä

Kansainvälisessä arviointiraportissa huomautettiin, että vaikka strategia on yliopistolle tärkeä, ei se voi taata tutkimuksellista menestystä.

Toiminnan lähtökohdan tulee sen sijaan olla tutkijoissa, opettajissa ja muussa henkilökunnassa, jotka jo nyt työskentelevät talossa. Jotta strategialla olisi myönteistä merkitystä, sen pitää perustua olemassa olevaan tietotaitoon.

Mikä strategian rooli siis lopulta on? Onko se toimintaa suuntaava koodi vai pikemminkin sen ilmaus, mitä yliopistossa jo tehdään? Mitä tapahtuu niille, jotka eivät koe strategiaa omakseen?

Rehtori Mauri Ylä-Kotola sanoo, että strategian merkitys on keskeinen. Strategialla on vahva viestinnällinen ja tiedepoliittinen rooli sekä yliopiston sisällä että sen ulkopuolella.
Ylä-Kotola kuitenkin huomauttaa, että yhtä tärkeitä ovat vastakkaiset argumentit ja kriittiset näkemykset. Strategian tehtävänä ei ole nujertaa erilaisuutta, tieteellisiä outouksia ja pieniä oppiaineita, vaan pikemminkin luoda keskustelulle lähtökohtia.

– Strategia ei ole rikoslaki vaan pikemminkin ohje. Tieteen kehitys liittyy siihen, että strategia saa itseensä kohdistuvia hyökkäyksiä, ja siitä syntyy keskustelua ja vastastrategioita. Ne kuuluvat yliopistoon. Ilman strategiaa ei kuitenkaan voi olla vastastrategioitakaan.

Tulevaisuus näyttää hyvältä

Avoimista kysymyksistä ja tiedepoliittisista paineista huolimatta Mauri Ylä-Kotola näkee Lapin yliopiston tulevaisuuden erinomaisena. Yliopistolla on profiilialueellaan sekä vahvaa kotimaista uskottavuutta ja laajaa kansainvälistä tunnettavuutta. Tämä tekee yliopiston asemasta suomalaisessa tiedekentässä vahvan.

– Kaikilla muilla yliopistoilla on ollut hyvin yleinen profiili, jossa on tarkoitus olla kansainvälinen tiedeyliopisto kaikilla aloilla. Lapin yliopistolla on sen sijaan ollut jo pitempään pohjoisuuteen painottuva profiili. Nyt kun arktinen on muotisana, jota muutkin yliopistot haluavat hyödyntää, niin Lapin yliopistolla on tässä suhteessa erilainen uskottavuus.

– Meillähän on myös valtakunnallinen vastuu Suomen arktisesta tutkimuksesta ja saamelaisuuden yhteiskuntatieteellisestä ja oikeustieteellisestä tutkimuksesta.

Arktisen informaatiokeskuksen mahdollisen – ja vahvassa myötätuulessa olevan – perustamisen myötä yliopistolle muodostuu myös Euroopan unionin tasolla tunnustettu ja virallinen asema. Ylä-Kotola sanoo, että tätä ulottuvuutta voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa monin tavoin.

– Samalla tavalla kuin puhutaan Euroopan unionin arktisesta informaatiokeskuksesta, olisi mahdollista puhua myös Euroopan unionin alkuperäiskansatutkimuksen keskuksesta. Tässähän olisi mahdollisuus joko Arktisen keskuksen yhteydessä tai erillisesti lähteä systemaattisesti rakentamaan tällaista Euroopan unionin alkuperäiskansatutkimusta Lapin yliopiston puitteissa.

Kansainvälinen arviointiraportti korosti, että yliopiston pienuus voi olla vahvuus muutenkin kuin retoriikan tasolla. Rehtori on samaa mieltä ja huomauttaa, että sama pätee yliopiston kotikaupunkiin. Esimerkkejäkin löytyy.

– Vaikkapa huippuyliopistona pidetty Darthmouth College USA:ssa on 6000 perus- ja jatko-opiskelijan yliopisto ja sijaitsee noin 11 000 asukkaan Hanoverin kaupungissa. Hanover on muun muassa valittu CNN-kanavan äänestyksessä Yhdysvaltain toiseksi parhaaksi paikaksi asua.

 
Lay Viestintä / Tapio Nykänen