Teksti: Linnea Pikkupeura
Kuvitus: Meri Heikkilä

Sosiaalityön asiakastyöhön vaikuttavat juridiset periaatteet voivat tuntua kaukaisilta, työn todellisuudesta irrallisilta ihanteilta. Niiden soveltaminen yksittäisiin tilanteisiin on merkittävä sosiaalityön haaste, johon sosiaalityö ja hyvinvointioikeus pyrkivät etsimään ratkaisua kahden oppiaineen vuoropuhelun ja yhteistyön keinoin.

Lapin yliopiston sosiaalityön ja oikeustieteen yhteistyössä toteutettu §OHOVA-hankkeen tarkoituksena on lisätä sosiaalityön ja oikeudellisten ammattilaisten ymmärrystä sosiaalityön käytäntöihin liittyvistä oikeudellisista edellytyksistä, mahdollisuuksista ja rajoista.

Hankkeessa tavoitellaan kehityssuuntaa, jossa lainsäädännön asettamat velvoitteet ja asiakkaiden tarpeet voidaan sovittaa yhteen taloudellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Oppiaineiden vuorovaikutuksellinen yhteistyö pyrkii vahvistamaan sosiaalityön sekä oikeustieteen ammattilaisten osaamista ja ammattitaitoa.

– Puutteita on sekä sosiaalityöntekijöiden juridisessa osaamisessa että juristien ymmärryksessä sosiaalityön käytännöstä. Hankkeen tavoitteena on työelämässä olevien sosiaalityöntekijöiden ja juristien osaamisen vahvistaminen sekä vuoropuhelun kehittäminen Lapin yliopiston sosiaalityön ja oikeustieteen oppiaineiden välillä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tarja Kemppainen.

Lait vaikuttavat sosiaalityön arkeen

Sosiaalityötä määrittävä lainsäädäntö on pirstaleinen ja vaikeasti hallittava, ja jopa juridiikan ammattilaisen voi olla vaikeaa muodostaa kattavaa kuvaa sosiaalityöntekijän arkeen vaikuttavista lakipykälistä. Sosiaalityöhön kohdistuu paljon vaatimuksia ja odotuksia eri tahoilta.

Sosiaalityöntekijän arkeen voivat vaikuttaa sosiaalihuollon yleis- ja erityislakien lisäksi esimerkiksi hallintolaki, yhdenvertaisuuslaki, holhoustoimilaki, elatustukilaki, päihdehuoltolaki sekä edunvalvontavaltuutuslaki.

Oikeudellisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen mahdollistavat asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisen yhdenvertaisesti. Sosiaalihuoltoon liittyvän lainsäädännön tunteminen mahdollistaa sen, että kansalaisten perusturva toteutuu lainsäätäjän asettamien periaatteiden mukaisesti.

Koulutuksen lähtökohdat työelämässä

Hankkeen puitteissa suunniteltiin kymmenen opintopisteen opintokokonaisuus, joka pilotoitiin viime vuonna. Osallistujiin lukeutui sekä työelämässä olevia sosiaalityöntekijöitä että juristeja, ja yli sadasta hakijasta pilottikoulutukseen valittiin kuusikymmentä osallistujaa.

– Mainostimme koulutuspilottia sosiaalisessa mediassa, ja se herätti paljon valtakunnallista kiinnostusta ja hakijoita oli paljon. Tämä osoitti aiheen tärkeyden ja merkityksen suuressa mittakaavassa. Oikeustieteen ja sosiaalityön yhdistävää koulutusta on kaivattu pitkään, ja on hienoa, että Lapin yliopistosta löytyi osaamista ja intoa hankkeen toteuttamiseen. Koulutus on merkityksellinen ja tarpeellinen, ja tarpeen lähtökohdat ovat työelämässä, Kemppainen toteaa.

Osallistujien palaute opintopilotista oli pääsääntöisesti erittäin myönteistä, ja osallistujat kiittelivät hanketta vuolaasti. Koulutuspilotin palautekyselyn tuloksista käy ilmi, että osallistujat kokivat ammattitaitonsa kasvaneen, juridisen osaamisen kehittyneen ja jopa ammatillisen identiteettinsä vahvistuneen.

Ryhmäkeskustelut kahden eri tieteenalan edustajien kesken toivat arvoa ja syvällistä ymmärrystä kaikille osapuolille. Tämä näkyi myös osallistujien palautteessa, joissa ammattiryhmien kohtaamista ja vuoropuhelua pidettiin jo merkittävänä edistysaskeleena kohti kattavampaa poikkitieteellistä ammattiosaamista sosiaalityössä.

– Uskon, että tulevilla sosiaalityön sekä oikeustieteen opiskelijoilla pilotoidut opinnot sisältyvät jo peruskoulutukseen, eikä niitä varten vaadita erillistä täydennyskoulutusta. Ajattelen ehdottomasti, että oppiaineiden välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä, koska sen mahdollistama verkostoituminen ja vuorovaikutus synnyttävät edelleen uusia hankkeita ja tutkimusprojekteja. Tämä on tulevaisuuden tapa toimia, Kemppainen kertoo.

§OHOVA

Sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamisen vahvistaminen – laadun tae koulutuksessa ja työelämässä -hanke (1.9.2019–31.8.2022)

• Tavoitteena tuottaa tietoa sosiaalihuollolle ja sosiaalityölle asettuvista juridisista muutoksista, luoda uudenlaisia yhteistoimijuuden malleja, lisätä ja vahvistaa sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden osaamista Lapissa sekä täydentää ja vahvistaa Lapin yliopiston sosiaalityön ja hyvinvointioikeuden opetustarjontaa
• Rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Lapin yliopisto.

Haastattelu on julkaistu alunperin Kide-lehdessä 1/2022.