Tuore vararehtori haluaa innostaa myös arktisen tiedeyhteisön entistä laajempaan yhteistyöhön keskenään. Lapin yliopiston merkitystä Pohjois-Suomelle Soili Nystén-Haarala pitää suurena – ilman yliopistoa alue olisi aivan erilainen.
Teksti: Anna Humalamäki
Kuvat: Ville Rinne
Miten yrityksille kehitetään työkaluja kestävyysmurroksessa navigoimiseen? Kuinka arktisia alueita koskeva tutkimustieto saadaan julkisessa keskustelussa paremmin kuuluviin? Muun muassa näitä tavoitteita Soili Nystén-Haarala tahtoo edistää Lapin yliopiston tutkimusvararehtorina. Hän pitää tärkeänä tieteen kanavoitumista koko yhteiskunnan hyödyksi.
– Pitäisi miettiä strategiaa, jolla yrityksiä saataisiin innostumaan vähän tiiviimpäänkin yhteistyöhön. Meillä olisi annettavaa puolin ja toisin, Nystén-Haarala pohtii.
Tuoreella tutkimusvararehtorilla on pitkä historia Lapin yliopistossa: ensimmäisen kerran hän saapui taloon tekemään väitöskirjaa vuonna 1989. Myöhemmin Nystén-Haaralan toi takaisin pohjoiseen kauppaoikeuden professuuri, jonka kautta hän päätyi myös oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaniksi.
Hallintotehtävissä koko talon toiminta tuli tutuksi ja laajojen kokonaisuuksien haltuun ottaminen motivoi. Viimeinen sysäys kohti tutkimusvararehtorin tehtävää oli se, kun hakuilmoituksessa mainittiin yhtenä tavoitteena yhteiskuntasuhteiden kehittäminen.
– Olen aina ollut kiinnostunut uusista haasteista, Nystén-Haarala kiteyttää.
Yliopiston tutkimukselle lisää vaikuttavuutta Suomessa ja maailmalla
Nystén-Haarala ajattelee, että tutkijoiden ja yritysten yhteistyö on tarpeen esimerkiksi vihreässä siirtymässä ja arktisilla alueilla. Pohjoinen seutu kiinnostaa laajasti, mutta paikallisia asukkaita ei aina kuulla sitä koskevissa keskusteluissa. Nystén-Haaralan mielestä yliopisto voikin auttaa tuomaan tietoa alueesta paremmin esille.
– Arktista tutkimusta on tehty paljon täällä meidän yliopistossamme. Sitä pitää vain tehdä tunnetuksi.
Lapin yliopiston tieteenalapaletti oikeustieteistä taiteisiin, kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin avaa monia mahdollisuuksia yhteistyöhön ympäröivän maailman kanssa. Esimerkiksi firmoille tutkimustiedosta on hyötyä silloin, kun ne tahtovat tehdä sijoituksia Lappiin.
– Jos yritys tulee tänne, on tärkeää tietää myös, mitä mahdollisia esteitä täällä on investoinneille.
Taitavien tieteentekijöiden sitouttaminen Lappiin tärkeää
Myös globaalien ongelmien ratkaisemiseen Lapin tiedeyhteisöllä on annettavaa, Nystén-Haarala ajattelee. Alkuperäiskansoja koskevat kysymykset ovat samankaltaisia muuallakin, joten yliopiston tutkimusta voi hyödyntää eri puolilla maailmaa ottaen kuitenkin huomioon yhteiskuntien erot. Arktinen tutkimus taas voi olla avuksi eteläiselle pallonpuoliskolle, joka kohtaa vastaavia haja-asutusalueiden haasteita.
Nystén-Haarala tahtookin edistää yliopiston kansainvälistymistä. Se tarkoittaa osallistumista globaaleihin hankkeisiin ja tieteen tason nostamista kunnianhimoisesti. Hyviä verkostoja, kuten Arktinen yliopisto ja Arctic Five, on jo olemassa.
– Niitä pitäisi kehittää ja tehdä kunnon strategia kansainvälistymisestä.
Lapin yliopiston merkitystä hän Pohjois-Suomelle hän pitää suurena. Lähivuosien pulmana on kuitenkin kilpailu hyvistä tekijöistä. Tutkijat olisi pystyttävä sitouttamaan yliopistoon, ja siihen on tärkeää etsiä ratkaisuja myös henkilöstöpolitiikan keinoin.
Yhteen hiileen puhaltaminen on avain menestykseen
Yritysten lisäksi Nystén-Haarala tahtoo tiivistää yhteyksiä muihin paikallisiin toimijoihin: esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja muiden pohjoisten yliopistojen kanssa voimat kannattaisi koota nykyistä vahvemmin.
– Isolla porukalla pystytään saamaan aikaiseksi enemmän.
Alkavalta vararehtorikaudeltaan hän odottaa erityisesti sitä, että saa innostettua yliopistolaiset entistä laajemmin yhteistyöhön keskenään. Hän iloitsee päästessään palvelemaan yhteisöä, joka on omaa sydäntä lähellä.
– Henkilökunnalle ja opiskelijoille haluaisin sanoa, että ottakaa ihmeessä yhteyttä, jos teillä on hyviä ideoita tai avun tarvetta tutkimuksen kansainvälistämisessä tai laadun parantamisessa. Maasta se pienikin yliopisto ponnistaa!
Soili Nystén-Haarala
- Syntynyt vuonna 1958 Lohjalla.
- Koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja kauppatieteiden maisteri.
- Työskennellyt aikaisemmin Itä-Suomen yliopistossa siviilioikeuden professorina ja Lapin yliopistossa kauppaoikeuden professorina sekä oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina.
- Tutkinut ennakoivaa sopimista liike-elämässä sekä yritysvastuuta. Asunut uransa varrella myös Itävallassa ja Ruotsissa.
- Harrastaa juoksemista, hiihtoa ja tanssia. Käy mielellään klassisen musiikin konserteissa, blues- ja jazz-keikoilla sekä taidenäyttelyissä.