Niina Kallio-Nordlund.
OTM, varatuomari Niina Kallio-Nordlund tarkastelee prosessioikeudellisessa väitöstutkimuksessaan vapaan todistusteorian ilmenemistä oikeudenkäynnissä sen perustavanlaatuisimman rajoituksen eli hyödyntämiskiellon kautta. Hyödyntämiskiellolla todiste suljetaan kokonaan oikeudenkäynnin ulkopuolelle. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, kuinka oikeudenkäynnissä voidaan yhdistää totuuden tavoittelu sekä salaisuuksien tai perus- ja ihmisoikeuksien suoja silloin, kun ne ohjaavat eri suuntiin todisteen hyödyntämisen sallittavuudessa.
OTM, varatuomari Niina Kallio-Nordlund pyrkii selkeyttämään väitöstutkimuksessaan vapaan todistusteorian ja hyödyntämiskiellon välistä suhdetta ja niiden merkitystä todistusoikeudellisen järjestelmän toimivuudelle. Tutkimuksessa keskitytään kysymykseen, millainen merkitys vapaalla todistusteorialla on oikeudenkäynnissä erityisesti hyödyntämiskieltojen näkökulmasta.
– Vapaa todistusteoria on monitasoinen ilmiö, minkä vuoksi olen tarkastellut todistusteoriaa oikeuden tasojen, säännösten systematisoinnin ja vapauksien rajoituksia koskevien normien tulkinnan kautta, Kallio-Nordlund taustoittaa lainopillista tutkimustaan.
– Minua kiehtoo perustutkimus, jossa tarkastellaan ja kehitetään edelleen yleisiä oppeja. Toivon, että tutkimus tuo uutta ymmärrystä hyödyntämiskiellon lisäksi myös vapaan todistusteorian merkityksestä, Kallio-Nordlund jatkaa.
Harmoniaa pinnan alla, jännitteitä tulkintatilanteissa
Tutkimuksessa todetaan, että vapaa todistusteoria ja hyödyntämiskielto eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan hyödyntämiskielto toimii vapaan todistusteorian reunaehtona. Ne muodostavat yhdessä monimutkaisen systeemin ja sääntelykokonaisuuden, jossa totuuden tavoittelu ja oikeudenmukaisuus ovat jatkuvassa jännitteessä.
– Vapaa todistusteoria mahdollistaa todisteiden vapaan esittämisen ja arvioinnin, mutta vapaudet eivät ole rajoittamattomia. Viime kädessä hyödyntämiskielto suojaa esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksia sekä todisteiden hankkimisen laillisuutta palauttaen oikeudenkäynnin tasapainon ja oikeudenmukaisuuden loukkaustilanteissa, Kallio-Nordlund toteaa ja jatkaa, ettei hyödyntämiskieltoa tule korvata siten, että todistetta hyödynnettäisiin mutta sen vaikutusta ratkaisussa alennettaisiin.
Todistusoikeudellisen osaamisen merkitys korostuu tuomioistuintyössä. Tutkimus tarjoaa yleisten oppien ohessa työkaluja soveltaa säännöksiä, jotka johtavat hyödyntämiskieltoon.
– Hyödyntämiskielto seuraamuksena kytkeytyy todistamiskieltoihin. Esimerkiksi itsekriminointisuojaan perustuvissa kieltonormeissa on useita oikeuskäytännönkin valossa vaikeita tulkintatilanteita. Ammatilliseen luottamussuhteeseen perustuvista todistamiskielloista viimeaikaisen keskustelun kohteena on puolestaan ollut asianajosalaisuutta koskeva todistamiskielto, Kallio-Nordlund luettelee.
Vaikka todistelun vapaus on perustavanlaatuinen arvo ja periaate, on se viety Kallio-Nordlundin mukaan paikoin hyvin pitkälle oikeuskäytännössä. Tästä hän nostaa esimerkkinä rikosprosessin puolelta korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2023:14, jossa arvioitiin lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntämistä oikeudenkäynnissä hyödyntämiskiellon yleissäännöksen (OK 17:25.3) nojalla.
– Ratkaisussa sallittiin kokonaisharkinnan seurauksena sellaisten todisteiden hyödyntäminen, jotka oli saatu ulkomaisen viranomaisen suorittamalla laittomalla menettelyllä. Syyllisyyttä osoittava keskeinen näyttö oli hankittu kotimaisessa sääntelyssä yksityishenkilön suojaksi asetetut oikeussuojatakeet täysin sivuuttaen, hän kertoo.
Suhde koetuksella myös tulevaisuudessa
Kun ihmisten ja yritysten toimintapiiri – sekä siten myös todisteiden syntyminen ja hankkiminen – kansainvälistyvät, monimutkaistuvat hyödyntämiskieltoon johtavien säännösten soveltamistilanteet. Epäselvää on Kallio-Nordlundin mukaan myös se, miten hyödyntämiskiellon asettamisen kynnys näyttäytyy jatkossa.
– Missä menee hyödyntämiskelvottomuuden raja, joka suojaa yksityishenkilöitä laittomilta todisteiden hankintatavoilta? hän kysyy.
– Vaikka hyödyntämiskiellon tarkoitus ei ole viranomaisen lainvastaisen toiminnan sanktiointi, meidän ei pitäisi muodostaa sellaista vastakohtaispäätelmää, että todisteita voisi hankkia tietoisesti lainvastaisesti tai jopa rikollisesti menetellen ilman huolta niiden hyödyntämiskelvottomuudesta.
Kallio-Nordlund kuitenkin täsmentää, että vaikka oikeudenloukkauksen vakavuuden painoarvo näyttäytyy oikeuskäytännössä paikoin vähäiselle, kokonaisharkinnassa jokainen tulkintatilanne on yksilöllinen. Kansainvälisen rikollisuuden määrä ei liene vähenevä ilmiö, ja ylipäänsä kysymys vakavan rikollisuuden paljastamisen ja yksityiselämän suojan välisestä jännitteestä on ajankohtainen.
– Parhaillaan oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää muutostarpeita perustuslaissa säädettyyn kotirauhan suojaan ja luottamuksellisen viestin salaisuuteen. Tällä työllä on kytkentä myös hyödyntämiskieltoon. Oikeudenloukkauksen vakavuus hälvenee, jos suojattavaa oikeutta kavennetaan, hän summaa.
Tietoa väitöstilaisuudesta
Oikeustieteen maisteri, varatuomari Niina Kallio-Nordlundin väitöskirja Vapaan todistusteorian merkitys oikeudenkäynnissä erityisesti hyödyntämiskiellon näkökulmasta tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 31. tammikuuta 2025 klo 12.00 alkaen luentosalissa B126 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Hupli Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Mikko Vuorenpää Lapin yliopistosta.
Väitöstä voi seurata etänä osoitteesta https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Tietoa väittelijästä
Niina Kallio-Nordlund valmistui Lapin yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2009. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt yli viisitoista vuotta juridiikan ja johtamisen tehtävissä pääosin valtion palveluksessa täytäntöönpanojohtajan, yksikönpäällikön, johtavan asiantuntijan ja lakimiehen viroissa. Tällä hetkellä hän johtaa organisaatiouudistushanketta Rikosseuraamuslaitoksessa. Kallio-Nordlund on suorittanut tuomioistuinharjoittelun Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä vuonna 2011 ja saanut varatuomarin arvonimen. Hän on valmistunut Lapin yliopistosta talousjohtamisesta hallintotieteen maisteriksi vuonna 2012 ja johtamisen eMBA -tutkinnosta vuonna 2017. Hän on suorittanut myös asianajajatutkinnon vuonna 2016.
Lisätietoja
Niina Kallio-Nordlund
niina.kallionordlund (a) gmail.com
Tietoa julkaisusta
Niina Kallio-Nordlund: Vapaan todistusteorian merkitys oikeudenkäynnissä erityisesti hyödyntämiskiellon näkökulmasta. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 394. ISBN 978-952-337-461-4, ISSN 1796-6310.
Sähköisen julkaisun pysyvä osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-461-4