19.6.2018 9:55
Ympäristöongelmat nousivat Suomessa tapetille jo 1980-luvulla. Keminmaalla asuva, yläasteikäinen Sari Stark otti oitis aiheesta kopin. Kipinä luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan syttyi nopeasti, eikä aikaakaan kun hän oli jo päättänyt, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Päätös on kantanut näihin päiviin asti.
24.5.2018 12:19
Adam Stepien seuraa arktista politiikkaa aitiopaikalta. Väitöstutkimuksen ohessa on syntynyt selvityksiä ja tapahtumia, jotka tukevat Suomea Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella ja EU:ta arktisen politiikan toteutuksessa.
16.5.2018 19:53
Arktisen politiikan professori Lassi Heininen on vienyt olympiatulen Pohjoisnavalle venäläisellä jäänmurtajalla. Heinisellekin matka äärimmäiseen pohjoiseen oli ainutkertainen, mutta samalla osallistuminen sille kuvaa hänen koko työuraansa. Professorin mielestä tutkijan on pelotta avattava uusia ovia ja heittäydyttävä keskusteluihin myös vallanpitäjien kanssa.
27.4.2018 8:50
Jokaisen olisi hyvä ymmärtää kyberturvallisuuden merkitys omassa arjessaan, kertoo Mirva Salminen, joka tutkii aihetta arktisessa kontekstissa.
29.3.2018 10:34
Merja Kinnusen, Kirsti Lempiäisen ja Virve Peterin teksti toimistotilojen muutoksesta palkittiin maaliskuussa vuosien 2016-2017 parhaana Sosiologia-lehden artikkelina. Tutkimuksen piti alun perin tarkastella työtilojen muuttumista. Lopulta siitä tuli sekä suomalaisen työelämän että eläkkeelle tänä vuonna siirtyvän Kinnusen akateemisen uran peili.
11.12.2017 15:49
Lapin yliopiston tutkimusvararehtori vaihtuu vuoden vaihteessa, kun tehtävässä aloittaa hallintotieteen professori Antti Syväjärvi. Opetusvararehtorina jatkaa kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttä, joka on hoitanut tehtävää jo vuodesta 2010. Molemmat vararehtorit haluavat kehittää yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Vararehtoreiden visiossa Lapin yliopisto on jatkossa myös kansainvälisempi ja digitaalisempi.
10.11.2017 15:35
Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001, saam. Áillohaš tai Áilu) jätti lähtemättömän jäljen saamelaiseen kulttuuriin. Hän uudisti joikuperinnettä, kirjoitti useita runoteoksia, maalasi ja edisti saamelaisten asiaa kansainvälisessä alkuperäiskansaliikkeessä. Áilun poikkeuksellisuus oli juuri hänen elämäntyönsä monikerroksisuudessa, sanoo kielentutkija Taarna Valtonen.
27.10.2017 13:55
Kun kasvava väestö tavoittelee koko ajan parempaa elintasoa rajallisella maapallolla, syntyy kiharaisia ongelmia. Apulaisprofessori Ilkka Ratisen mukaan tulevaisuuden opettajien tehtävänä on välittää oppilaille taitoja, joiden avulla nämä ongelmat ratkaistaan.
6.10.2017 10:55
Vajaan neljännesvuosisadan Lapin yliopistoa palvellut viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi siirtyy eläkkeelle vuoden vaiheessa. Hän jättää taakseen korkeatasoista tiedeviestintää tekevän yliopiston. Tiuraniemi toivoo, että tieteestä kerrotaan Lapissa laadukkaasti myös jatkossa. Työyhteisöviestintään hän kaipaa avointa otetta.
5.9.2017 8:12
Tieteen päivien perjantaissa puhutaan geenien räätälöinnistä. Genomin muokkaaminen voi mullistaa perinnöllisten sairauksien hoidon. Voiko geenejä manipuloimalla hidastaa tai jopa pysäyttää myös ikääntymisen?
30.8.2017 11:02
Joonas Vola tutkii väitöskirjassaan tieteeseen perustuvia, suurelle yleisölle suunnattuja esityksiä arktisesta alueesta. Volan mukaan esityksiin liittyy politiikkaa, jota on toisinaan vaikea havaita. Tämä tosin koskee tutkijan mielestä liki kaikkea muutakin. Usein politiikka on niin kiinteä osa ajattelutapaamme, että emme havaitse sen vaikutusta.
20.6.2017 15:34
Muuttopaine Eurooppaan ei ole lähitulevaisuudessa hellittämässä. Muuttoliiketutkija Saara Koikkalainen ei kuitenkaan usko apokalyptisiin näkymiin, joissa kaikki afrikkalaiset seilaavat Välimeren yli yhtä aikaa. Valtaosa ihmisistä ei jatkossakaan halua tai pysty lähtemään kotiseudultaan – ei ainakaan kovin kauas.
10.5.2017 15:01
Euroopan torjuva reaktio vuosien 2015 ja 2016 pakolaisuuteen oli jatkumoa 1980-luvulla kehkeytyneelle politiikalle, sanoo professori Jef Huysmans. Tuolloin luotiin hänen mukaansa perusta epäluuloon ja valvontaan perustuvalle poliittiselle järjestelmälle. Sen vaikutukset ulottuvat kauas maahanmuuttokysymysten ulkopuolelle.
21.4.2017 15:10
Matkailuelinkeinon, koulutuksen ja tutkimuksen vuorovaikutus on Lapin yliopistossa pitkällä, sanoo matkailututkimuksen apulaisprofessori Outi Rantala. Lapin matkailun nopeassa kasvussa apulaisprofessori näkee mahdollisuuksien lisäksi sudenkuoppia.
7.4.2017 11:11
Lapin yliopiston ja Politiikasta.fi -julkaisun järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin Donald Trumpin poliittisesta merkityksestä. Tilaisuutta seuraavana yönä Yhdysvallat iski Syyriaan risteilyohjuksilla. Isku oli käänne USA:n varovaisessa Syyria-politiikassa. Miten tapahtumien merkitystä arvioivat keskustelutilaisuuteen osallistuneet asiantuntijat?
4.3.2017 8:53
Moottorikelkan tulo muutti poronhoitoa voimakkaasti 1970-luvulla. Tutkimuksessa käännettä on kuvattu jopa vallankumoukseksi. Itsekin kelkkaileva professori Jarno Valkonen sanoo, että kelkka tosiaankin muokkasi monia toimintatapoja. Hänen mukaansa poronhoidon perusfilosofia ei kuitenkaan muuttunut vastaavasti.
8.2.2017 11:27
Turvapaikkaprosessi on suunniteltu johdonmukaisesti toimivalle, rationaaliselle yksilölle. Esimerkiksi kidutuksen vuoksi haavoittuvassa asemassa olevat eivät kuitenkaan aina kykene toimimaan loogisesti, sanoo tutkija Laura Tarvainen. Hän valmistelee Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa väitöskirjaa kidutettuja koskevasta lainsäädännöstä.
6.2.2017 8:30
Kun Ilona Mettiäinen aloitti vuonna 2010 väitöstutkimuksensa Arktisen keskuksen Arktis-tohtoriohjelmassa, hänelle ei tullut mieleenkään, että se johtaisi ikioman valokuvanäyttelyn toteutukseen. Taiteellinen työskentely on auttanut väitöskirjatutkijaa käsitteiden työstämisessä ja herättänyt oivalluksia tiedeviestinnän saralla.
23.11.2016 10:48
Vuosi 2016 toi hirvenmetsästykseen useita muutoksia. Vasan kanssa kulkevan hirvinaaraan rauhoitus poistui jahtikaudelta lokakuun toisesta lauantaista alkaen. Asetusmuutos ei kuitenkaan poistanut tilanteesta kaikkia rikosoikeudellisia seurauksia. Hirvenmetsästysoikeutta tutkineen juristin mukaan säädökset ovat sekavia. Pohjoisessa hammasten kiristelyä aiheuttaa samalla lisääntyvä metsästysmatkailu.
22.11.2016 11:46
Vetouistelijalla on oltava välineitä. Hän houkuttelee kaloja feromoneilla, sähköllä ja kylkiaistia kutkuttavalla uistimen elolla. Näistä ei ole kuitenkaan hyötyä, jos kalastaja ei osaa varautua säähän ja eläytyä kalan rytmeihin. Pahinta on edelleen se, kun munat jäävät pataan. Silloin nolostuu jalokin kalamies.