Kehittämis- ja tutkimustoiminta

Asiakkaat mukana kehittämässä

VamO -hankkeen kehittämistyön keskiössä on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen vammaissosiaalityössä. Osallisuuden varmistamiseksi siinä kehittämistoiminnassa, jota osatoteuttajat omissa organisaatioissaan toteuttavat, on perustettu alueellisia, asiakkaista koostuvia osallisuusryhmiä. Lisäksi koko hankkeen kehittämis- ja tutkimustyön kommentointiin ja seurantaan osallistuu hankkeen yhteinen valtakunnallinen osallisuusryhmä, joka koostuu kunkin osatoteuttajan nimeämästä jäsenestä.

Asiakasosallisuusryhmistä vammaispalveluissa on kuvattu ja arvioitu toimintamalli, joka löytyy Innokylästä https://www.innokyla.fi/web/malli7597817

 

Hankkeen kehittämistoiminnan kokoava loppujulkaisu on ilmestynyt!

Loppujulkaisu on saatavilla sähköisesti https://www.julkari.fi/handle/10024/139148

Tavoitteena asiakasosallisuuden varmistava prosessi

Kehittämistyön tavoitteena on mallintaa vammaissosiaalityön prosessi, jossa asiakkaan osallisuuden kannalta kriittiset kohdat on tunnistettu ja kuvattu. Kuvausten lisäksi on tarkoitus esitellä hyviä käytäntöjä asiakasosallisuuden varmistamiseksi prosessin eri vaiheissa. Eri osatoteuttajien toteuttamissa kehittämisprojekteissa korostuvat kunkin osatoteuttajan kehittämiskohteeksi valikoimat asiat.

Hankkeen tuottamat hyvät käytännöt dokumentoidaan Innokylään ja Vammaispalvelujen käsikirjaan.

Vammaispalvelujen käsikirjassa on tähän mennessä julkaistu: (lisää on tulossa)

- VamO -hankkeen materiaaleja hyödyntävä Neuvonta ja ohjaus -sivu https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/neuvonta-ja-ohjaus

- Etukäteismateriaalit https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/tyovalineet-ja-menetelmat/etukateismateriaalit-ennen-tapaamista

- Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/tyovalineet-ja-menetelmat/tyokalupakki-vammaisen-lapsen-nakemysten-selvittamiseen

Innokylästä hyvät käytännöt vammaissosiaalityön asiakasprosessiin löytyvät oheisesta linkistä https://www.innokyla.fi/web/tyotila3989514/tyoskentely

 

Vammaissosiaalityössä paljon kehitettävää ja monella tasolla

Hankkeen läpileikkaavia kehittämiskohteita, joiden parissa kaikki osatoteuttajat työskentelevät ovat: lasten ja perheiden moninaiset tilanteet ja tarpeet; kommunikaatiokeinojen hyödyntäminen; kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen hyödyntäminen; arviointikäytännöt; sukupuolinäkökulman huomioiminen; palvelusuunnitelman kehittäminen ja digitalisaation mahdollisuudet.

Kehittämistoiminta kohdistuu prosessin eri tasoille, kun toisaalta tarkastellaan sitä mitä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisessä kohtaamisessa tapahtuu, toisaalta sitä millä keinoin asiakas itse ja muut hänen kanssaan työskentelevät ammattilaiset voivat tuottaa palvelutarpeen tai toimintakyvyn arvioinnin kannalta tarpeellista tietoa tai mitä mittareita ja välineitä tässä voisi hyödyntää.

Tarkastelussa myös hyvän vammaissosiaalityön toimintaedellytykset

Suoraan asiakasprosessiin liittyvän työn lisäksi tarkastelussa on myös vammaissosiaalityön erityisyys. Mitä se on tai mitä sen pitäisi olla? Miten johdettuna ja organisoituna vammaissosiaalityö toteutuu niin, että asiakkaat tulevat autetuksi, ovat osallisia omissa asioissaan ja saavat mahdollisuuksia vaikuttaa siihen miten sosiaalityön palvelut paikkakunnalla toimivat ja kehittyvät? Minkälaista erityisosaamista tämä kaikki edellyttää sosiaalityöntekijältä?

Vammaissosiaalityön asiantuntijuus ja harkintavalta

Hankkeessa on meneillään tutkimus, joka käsittelee vammaissosiaalityössä käytettävää harkintavaltaa ja sen taustalla olevia tulkinnallisia kehyksiä, jotka ohjaavat harkintavallan käyttöä ja päätöksentekoa vammaispalvelun sosiaalityössä. Analyysin pohjalta pohdimme, miten kehykset linkittyvät sosiaalityön asiantuntijuuteen sekä sen haasteisiin muuttuvissa rakenteissa.

Tutkimusaineistona on vammaissosiaalityöntekijöiden konsultaatiopyynnöistä vuosina 2009–2016 muodostunut aineisto, jossa sosiaalityöntekijät hyödyntävät päätöksentekonsa tueksi sosiaalialan osaamiskeskuksen organisoimaa verkkokonsultaatiopalvelua. Aineisto tuottaa tietoa tilanteiden monitulkinnallisuudesta ja tilannekohtaisesta vaihtelusta sekä näiden edellyttämästä sosiaalityön erityisasiantuntijuudesta.

Tutkimuksemme tuo näkyväksi vammaissosiaalityön harkintavallan moniulotteisuuden. Vammaissosiaalityön asiakkaiden tilanteita tulkitaan medikaalisessa, normiperustaisessa, yhdenvertaisuuteen pohjautuvassa sekä holistissa kehyksessä. Tulkinnat näissä kehyksissä edellyttävät laaja-alaista vammaissosiaalityön osaamista. Medikaalisessa sekä normiperustaisessa kehyksessä kategorisoivan ja nimeävän tiedon rinnalle tarvitaan subjektivoivaa, sairauden tai vamman merkitystä arkeen ja palvelutarpeisiin korostavaa tietoa sekä lain hengen tulkintaosaamista yksittäistapauksissa. Lain tulkinta rajoittavasta tai mahdollistavasta lähtökohdasta määrittää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Sosiaalityön byrokraattis-hallinnollinen osaaminen sekä palvelujärjestelmäosaaminen tarkoittavat laajan normiperustan ja -hierarkian sekä palvelujärjestelmän tuntemusta, normien ja palveluiden yhteensovittamista vaihtelevissa asiakastilanteissa. Palvelujärjestelmässä navigoiminen edellyttää verkosto-osaamista, jotta monitoimijainen verkosto voi toimia tarkoituksenmukaisesti ja dialogisesti asiakkaan tilanteessa. Asiakkaan oikeuksien ja subjektiuden toteutuminen edellyttävät eettistä valppautta päätöksenteossa.

Tutkimuksesta on 7.6.2019 julkaistu Marjo Romakkaniemen, Marjatta Martinin ja Tiina Lappalaisen kirjoittama artikkeli "Vammaissosiaalityön asiantuntijuus harkintavallan perustana" teoksessa "Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö".

Marjo Romakkaniemi, Marjatta Martin, Kalle Könkkölä ja Tiina Lappalainen ovat myös julkaisseet puheenvuoron "Vammaispalvelujen sosiaalityön asiantuntijuus on turvattava" Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä 3/2018 http://www.julkari.fi/handle/10024/137182

Lisätietoja tutkimuksesta:
Marjo Romakkaniemi (marjo.romakkaniemi(at)ulapland.fi)
Marjatta Martin (marjatta.martin(at)ulapland.fi) ja
Tiina Lappalainen (tiina.lappalainen(at)invalidiliitto.fi)

Vammaissosiaalityö, asiakasosallisuus ja digitalisaatio

VamO -hankkeessa on käynnissä osatutkimus, jossa tarkastellaan asiakasosallisuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutumista vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa, digitalisaation kontekstissa. Asiakasosallisuuden ja asiakaslähtöisyyden käsitteiden lisäksi osatutkimuksessa hyödynnetään muun muassa toimijuuden ja etiikan näkökulmia.

Tutkimusaineistoina osatutkimuksessa toimivat hankkeen aikana kerätyt kehittäjäsosiaalityöntekijöiden ja järjestötoimijoiden ryhmäkeskusteluaineistot, vammaisten asiakkaiden yksilöhaastatteluaineisto, sekä asiakasasiakirja-aineisto.

Osatutkimuksesta julkaistaan useita tieteellisiä artikkeleita vuosien 2017-2020 aikana. Asiakashaastatteluista tunnistettuja alustavia tuloksia on kerrottu mm. Vammaispalvelujen neuvottelupäivillä 8-9.2.2018. Kaikki VPN- päivien esitykset löytyvät oheisesta linkistä https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/vammaispalvelujen-neuvottelupaivat

Osatutkimukseen liittyen Nuorisotutkimus -lehdessä 4/2017 julkaistiin Mari Kivistön kirjoittama kansainvälisiin tutkimusartikkeleihin perustuva katsausartikkeli "Vammaisten nuorten teknologisten toimijuuksien rakentuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa".

Kuntoutus -lehdessä 1/2019 julkaistiin hankkeen nykyisten ja entisten työntekijöiden kirjoittamana asiakashaastatteluaineiston pohjalta katsausartikkeli "Asiakasosallisuuden toteutuminen ja digitalisaation mahdollisuudet vammaissosiaalityön asiakasprosessissa". Lehti ilmestyy myöhemmin kokonaan sähköisenä https://kuntoutussaatio.fi/palvelumme/viestinta-ja-tiedolla-vaikuttaminen/kuntoutus-lehti/arkisto/kuntoutus-1-2019/

7.6.2019 on julkaistu Mari Kivistön kirjoittama artikkeli "Sosiaalityön eettinen toimijuus digitalisaatiossa - esimerkkinä vammaissosiaalityö" teoksessa Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö, jossa julkaistiin myös toinen artikkeli hankkeen tutkimuksesta (Romakkaniemi ym.).

Mari Kivistön ja professori Sanna Hautalan yhteisartikkeli, joka käsittelee vammaissosiaalityön asiakasprosessien asiakaslähtöisyyttä asiakasasiakirjojen valossa, on myös hyväksytty jukaisuprosessiin.

Lisätietoja tutkimuksesta:
Mari Kivistö (mari.kivisto(at)ulapland.fi)

Mari Kivistön tutkimusjulkaisut löytyvät myös täältä https://lacris.ulapland.fi/fi/persons/mari-kivistoe(bc5af99f-7b4f-4fb7-bfba-5a9e3291df74)/publications.html

Asiakasosallisuusryhmät tutkimuksessa

Asiakasosallisuutta kehitetään hankkeessa muun muassa asiakasosallisuusryhmien avulla. Ryhmien toiminnasta kertynyttä tietoa käytetään asiakasosallisuuden tutkimiseen. Tutkimus tarkastelee asiakasosallisuuden toteutumista: onnistumista, haasteita ja innovaatioita. Ryhmät ovat itsessään asiakasosallisuuden muotoja ja ryhmien kautta saadaan kokemustietoa asiakasosallisuuden toteutumisesta palveluissa.

Työntekijät dokumentoivat ryhmien muotoutumista ja toimintaa audio- tai videotallenteiden ja päiväkirjojen avulla. Päiväkirjojen kautta haetaan kuvaa asiakasryhmien rakentumisen prosessista palvelujärjestelmän näkökulmasta: millaisia keskusteluja, rajauksia, odotuksia ja ideoita ryhmämuotoisen osallisuusareenan luominen palvelujen tuottajassa, ammattilaisissa ja yhteistyökumppaneissa herättää. Nauhoitteiden kautta luodaan kuvaa asiakasosallisuusryhmien kokoonpanosta, mukanaolon motiiveista, ryhmän toimintakäytännöistä ja asioista, joihin ryhmä kohdentaa huomiotaan.

Asiakasosallisuusryhmien kokouksista kerrytetystä aineistosta on julkaistu pro gradu -tutkielma (Kalaoja 2019), joka käsittelee harkintavaltaa vammaissosiaalityön toimintaympäristössä asiakkaan näkökulmasta https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64011/Kalaoja.Elina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lisätietoja tutkimuksesta:
Liisa Hokkanen (liisa.hokkanen(at)ulapland.fi)

Kehittäjäsosiaalityöntekijöiden kokous 29.8.2017

Kehittäjäsosiaalityöntekijöiden kokous pidettiin Invalidiliitto ry:ssä 29.8.2017. Kuvassa pöydän ääressä vasemmalta takaa lähtien Heli Ronimus, Annina Heini, Katriina Kunttu, Katariina Kontu, Reija Lampinen. Oikealla etualalta Stina Sjöblom, Nelli Lindroos ja Tiina Lappalainen. Etäyhteyksillä kokoukseen osallistuivat Mari Kivistö, Liisa Hokkanen ja Marjo Romakkaniemi.

Kuva: Riitta Lehto, Invalidiliitto ry