Luonnonvarojen yhteishallinnointi (co-management) on kansainvälisesti yleinen suojelualueiden – kuten kansallispuistojen, erämaa-alueiden tai meriympäristöjen – hallinnoimisen tapa. Valtaa ja vastuuta jaetaan resursseja käyttävien paikallisten sekä valtion viranomaisten kesken. Asetelma on kuitenkin usein epätasa-arvoinen, ja paikalliset ihmiset ja yhteisöt joutuvat mukautumaan ylhäältä päin annettuihin ohjeisiin.

Ayonghe teki Guineanlahden rannalla sijaitsevassa Kamerunin kansallispuistossa, Länsi-Afrikassa kuuden vuoden ajan etnografista tutkimusta. Hän selvitti yhteishallinnointiin liittyvien valtionhallinnon viranhaltijoiden, vapaaehtoisjärjestöjen, alueellisten komiteoiden ja kylien paikallisyhteisöjen keskinäisiä valtasuhteita. Erityisesti häntä kiinnosti, millainen on paikallisten ihmisten kulttuurinen resilienssi, eli miten he selviävät mahdollisissa kriisitilanteissa. Lisäksi hän selvitti, millainen merkitys paikallisella perimätiedolla on biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa.

Kaksitahoista paikallisen kulttuurin ja elinkeinojen suojelemista

Yhteishallinnointi ei takaa sitä, että paikallistuntemuksen tärkeys tunnustettaisiin ja huomioitaisiin. Paikallisilla asukkailla on silti mahdollisuuksia hyödyntää omaa kulttuuriperintöään niin, että he voivat turvata oman kulttuurinsa ja elinkeinojensa jatkuvuuden.

– Paikalliset voivat yhtäaikaisesti sekä noudattaa yhteishallinnoinnin periaatteita että kiertää niitä. Kansallispuistojen hallintoviranomaiset voivat esimerkiksi ympäristönsuojeluohjelmien avulla tarjota paikallisille mahdollisuuksia maatalouden kehittämiseen samalla, kun he rajoittavat toimintaa suojelualueilla. Osalle paikallisista tämä on taloudellisista syistä tervetullut ehdotus, osa taas vastustaa sitä, koska kokee sen rajoittavan tavanomaisia maankäytön tapoja, Ayonghe kertoo.

Paikallinen perimätieto edistää biologisen monimuotoisuuden säilymistä

Ayonghe nostaa tutkimuksessaan esille ehdotuksia yhteishallinnoinnin kehittämiseksi. Hänen mukaansa luonnon monimuotoisuuden säilymistä voidaan tukea ilman, että alkuperäiskansojen perinteisiä maankäyttötapoja muutetaan.

– Voimme ottaa oppia esimerkiksi siitä, millainen suhde paikallisilla on Saharan jättiläispuulajeihin. Ne ovat hengellisen merkityksensä vuoksi olleet jo tuhansia vuosia paikallisten suojelun kohteena, eli jo paljon ennen valtiojohtoista suojelupolitiikkaa.

Olemassa olevien yhteishallinnoimisen mallien ei tulisikaan ottaa itsestäänselvyytenä sitä, että alkuperäiskansojen kulttuuriperinteet tulevat toiminnassa huomioiduiksi.

Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Kanadan arktisella alueella on kokeiltu alkuperäiskansojen suojelualueilla malleja, joiden myötä alkuperäiskansat ovat itse saaneet päättää metsiensä hoitamisesta.

– Sama malli soveltuisi käytettäväksi Kamerunin kansallispuistossa, missä paikallisilla on useiden sukupolvien kokemus ympäristönsä suojelijoina ja säilyttäjinä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

TaM Ayonghe Akonwi Nebasifun väitöskirja Knowledge Integration in Co-management: A Study on the People of the Mount Cameroon National Park tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 2. maaliskuuta 2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sabaheta Ramcilovic-Suominen Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena tutkimusprofessori Florian Stammler Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Ayonghe Akonwi Nebasifu valmistui vuonna 2011 sosiologian ja kulttuuriantropologian kandidaatiksi Buen yliopistosta, Kamerunista, sivuaineenaan journalismi ja viestintä. Taiteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2014 Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmasta, sivuaineena matkailututkimus.

Ayonghe on vuodesta 2016 ollut Lapin yliopiston Arktisen keskuksen antropologian tutkimusryhmän jäsen. Aiemmin hän on työskennellyt Kamerunissa harjoittelijana Ympäristön ja maaseudun kehittämissäätiössä (Environment and Rural Development Foundation), apulaiskonservaattorina eläinten kuntoutuskeskuksessa sekä tutkijana metsätalous- ja villieläinministeriössä (Cameroon Ministry of forestry and wildlife).

Lisätietoja

Ayonghe Akonwi Nebasifu
P. 040 484 4231
aayonghe(at)ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Ayonghe Akonwi Nebasifu: Knowledge Integration in Co-management: A Study on the People of the Mount Cameroon National Park. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 332. ISBN 978-952-337-307-5, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2022.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-307-5