Saamelaiskoulutuksella ja -opetuksella on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on parantaa saamelaislasten ja -nuorten oppimisedellytyksiä sekä elvyttää ja ylläpitää saamelaiskieliä ja -kulttuuria. Toinen tavoite on välittää tietoa saamelaisuudesta kaikille osana yleissivistävää koulutusta.

Opettajilla ja opettajankouluttajilla on keskeinen rooli molempien tavoitteiden toteuttamisessa. Siksi pohjoismaiset opettajankouluttajat kartoittivat, mikä on saamelaiskoulutuksen ja -tutkimuksen nykytilanne ja mitä ovat saamelais- ja alkuperäiskansojen pedagogiikan tutkimus- ja kehittämistarpeet. Työhön osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Lapin yliopistosta, Uumajan yliopistosta, Norjan arktisesta yliopistosta UiT:sta, Saamelaisesta korkeakoulusta, Nord yliopistostosta ja Saamelaisarkistosta.

Girjjohallat girjáivuođa – Embracing Diversity: Saami Education Theory, Practice and Research -teos antaa kokonaiskuvan pohjoismaisesta saamelaispedagogiikan, saamenkielisen opetuksen ja saamen kielten opettamisen tutkimuksesta.

– Teoksessa korostuu, että koulutus on dynaaminen voima, jolla on syvällisiä vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Kokonaiskuvan saamisen lisäksi on tärkeää, että voimme lisätä ymmärrystä uhanalaisista kielistä ja alkuperäiskansojen perinteisen tiedon merkityksestä, kertoo Lapin yliopiston kasvatustieteiden professori Pigga Keskitalo.

Lapin yliopiston kasvatustieteiden professori Tuija Turunen toteaa, että saamelais- ja alkuperäiskansakysymykset olisi hyvä sisällyttää aiempaa syvällisemmin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin.

– Yleissivistävän koulutuksen toteuttaminen edellyttää ekologista kestävyyttä. Esimerkiksi kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat kysymyksiä, joissa alkuperäiskansojen perinteisellä tiedolla on paljon annettavaa, Turunen toteaa.

Katse tulevaisuuteen menneisyys tunnustaen

Teoksen sisältöjä työstettiin kolmessa työpajassa. Työskentelyä ohjasi ajatus kasvatustieteen tohtori Rauna Rahko-Ravantin luomasta koulutuksen kehittämismallista, joka pohjautuu olemassa olevien ongelmien alkukartoitukseen, nykytilanteen selvittämiseen ja tulevaisuuden kehittämistavoitteiden esittelyyn. Työpajoissa tarkasteltiin koulutuksen historiaa ja nykypäivää, opetuksen arvostusta ja saavutuksia sekä saamelaisopetuksen, alkuperäiskansojen perinteisen tiedon ja saamen kielten opetuksen tutkimuksen käytänteitä.

Teoksen ensimmäisessä osassa käydään läpi teoreettisia lähtökohtia ja esitellään filosofisia, historiallisia ja metodologisia näkökulmia. Kirjoittajat pohtivat saamelaiskasvatuksen nykytilaa, käsitteitä, tutkimustoimintaa ja tutkimusetiikkaa. Lisäksi tarkastellaan alkuperäiskansojen koulutusta globaalilla tasolla.

Teoksen toinen osa esittelee saamelaiskoulutuksen erilaisia näkökohtia neljässä saamelaisten asuttamassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Lisäksi tarkastellaan Saamenmaalla ilmeneviä erilaisia opetuskäytäntöjä ja niiden kehittämisen tarpeita.

Kolmannessa osassa kirjoittajat esittelevät ajankohtaisia tutkimusteemoja ja uusimpia tutkimustuloksia.

Tiedot julkaisusta

Teos tuotettiin osana Indigenous Pedagogy in Teacher Education -hanketta 2020–2022. Hankkeen rahoitti Suomen Akatemian hallinnoima Joint Committee for Nordic Research Councils in the Humanities and Social Sciences (NOS-HS). Hanketta johti professori Tuija Turunen. Professori Pigga Keskitalo oli hankkeen kirjanjulkaisuprosessin päätoimittaja.

Pigga Keskitalo, Torjer Andreas Olsen, Anna-Lill Drugge, and Rauna Rahko-Ravantti (toim.): Girjjohallat girjáivuođa - Embracing Diversity (2025). Sami Education Theory, Practice and Research. Series: New Research - New Voices, Vol. 12. ISBN: 978-90-04-71482-3 (kovakantinen), ISBN: 978-90-04-71484-7 (e-kirja).

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://brill.com/display/title/62941

Lisätietoja

Tuija Turunen
Kasvatustieteiden tiedekunta
tuija.turunen(at)ulapland.fi
+358 40 484 4124

Pigga Keskitalo
Kasvatustieteiden tiedekunta
pigga.keskitalo(at)ulapland.fi
+358 40 484 4153