Oikeustieteen tohtori Sirja-Leena Penttinen aloitti elokuun alussa kestävyysmurroksen apulaisprofessorina Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa. Kyseessä on viisivuotinen tenure track -tehtävä, joka keskittyy kestävyysmurroksen oikeustieteellisiin kysymyksiin. Tehtävä on Lapin yliopistossa uusi, ja se on muodostunut tarpeesta vastata kestävyysmurroksen haasteisiin yli oikeudenalarajojen.

– Sekä oikeustieteelle että sääntelylle on ollut leimallista niin kutsuttu siiloutuminen eri aloihin, kun taas kestävyysmurros vaatii oikeudenalarajoja ylittävää lähestymistä ja tutkimusta, Penttinen toteaa.

– Oikeustieteiden tiedekunnassa sekä Lapin yliopistossa laajemminkin tehdään tutkimusta, joka lähestyy kestävyysmurrosta eri sektoreilta ja perspektiiveistä – tähän tutkimusjoukkoon on mukava päästä mukaan, hän sanoo.

Penttisen erityisaloja ovat energiaoikeus ja vihreä energiasiirtymä: hän on tutkinut muun muassa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden sääntelyä, sääntelyn vaikutusta energiamarkkinoihin sekä vetysääntelyn kehitystä. Energiasektori on yksi keskeisimmistä kestävyysmurroksen osa-alueista.

Tarkastelussa oikeuden ja sääntelyn rooli kestävyysmurroksen mahdollistamisessa

Uudessa tehtävässään Penttinen näkee kaikkein ajankohtaisimmaksi tarkastella sitä, millaiseksi muodostuu oikeuden ja sääntelyn rooli kestävyysmurroksen tukemisessa ja mahdollistamisessa. Tähän liittyen hän johtaa paraikaa BATRACE-akatemiatutkijahanketta sekä 2IMATCH-hankkeen oikeustieteellistä osuutta. Hankkeet liittyvät kriittisiin mineraaleihin ja muihin raaka-aineisiin, jotka mahdollistavat energiasiirtymää tukevia, uusia teknologioita. Molempia tutkimuksia rahoittaa Suomen Akatemia.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman 2IMATCH-hankkeen oikeustieteellinen tutkimus keskittyy niihin vaikutuksiin, joita erityisesti USA:n ja EU:n viimeaikaisella sääntelyllä on energiageopolitiikkaan.

Tänä kesänä käynnistyneessä BATRACE-akatemiatutkijahankkeessa puolestaan tutkitaan kriittisten mineraalien sääntelyä kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla. Sääntelyä peilataan etenkin yleistyvään trendiin, jossa uusien teknologioiden toimitusketjut pyritään turvaamaan sääntelyn kautta kansallisella tai alueellisella (EU) tasolla tai niin kutsuttujen "ystävällismielisten" kumppanimaiden kanssa.

– Teema on keskeinen myös Lapissa kaivosteollisuuden vuoksi. Euroopan unionin uusi sääntely kannustaa kotimaiseen ja EU:n sisäiseen raaka-ainetuotantoon. Unionin sisällä Suomi on yksi niistä jäsenvaltioista, joissa on saatavilla esimerkiksi akkuteknologian kannalta keskeisiä raaka-aineita. Tällä voi olla suuria vaikutuksia kaivostoimintaan Suomessa, Penttinen sanoo.

Esimerkkinä akkuteknologian sääntely

Yhtenä esimerkkinä kestävyysmurrokseen liittyvästä sääntelystä Penttinen mainitsee akkuteknologian: se on yksi keskeisimmistä, verrattain uusista teknologioista, jotka tukevat energiasiirtymää. Akut edistävät muun muassa uusiutuvan energiantuotannon integroimista energiajärjestelmään sekä liikenteen päästöjen vähentämistä.

– Akkuteknologian käytön lisäämiseksi on luotu useita kannustavia sääntelykehikoita niin EU:ssa kuin kansainvälisesti, Penttinen kertoo.

– Toisaalta akkuteknologiassa on tunnistettu toimitusvarmuuteen ja kestävyyteen liittyviä riskejä. Näihin riskeihin on puolestaan pyritty vastaamaan omalla sääntelyllään, hän kuvaa.

Esimerkiksi EU:ssa verrattain uusi, niin kutsuttu akkuasetus pyrkii parantamaan akkujen raaka-aineketjun kestävyyttä muun muassa lisäämällä akkujen keräystavoitteita sekä asettamalla kierrätetyille materiaaleille käyttöosuusvelvoitteen uusissa akuissa.

– Tämä puolestaan herättää kysymyksiä esimerkiksi siitä, rajoittavatko tällaiset käyttöosuusvelvoitteet mahdollisesti innovaatioita tulevaisuudessa, tai millaisia vaikutuksia EU:n sääntelyllä on raaka-aineketjun alkupäähän? EU:n akkuasetuksella on arvioitu olevan vaikutusta noin kolmannekseen maailmanlaajuisista akkumarkkinoista – sääntelyllä on siis huomattavia vaikutuksia yli EU:n rajojen, Penttinen tiivistää.

Sirja-Leena Penttinen

Kestävyysmurroksen apulaisprofessori 1.8.2024 alkaen, oikeustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

• Oikeustieteen tohtori, 2019, Itä-Suomen yliopisto
• On toiminut aiemmin työurallaan apulaisjohtajana ja dosenttina Tulanen yliopiston energiaoikeuden keskuksessa New Orleansissa Yhdysvalloissa, juristina Energiavirastossa sekä yliopistotutkijana ja yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Sirja-Leena Penttinen, etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi, p. 040 198 5047