Emeritusprofessorimme Kari Hakapää on menehtynyt 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 17.8.1945 ja kuoli samassa kaupungissa 10.3.2025.

Helsingin Munkkiniemessä nuoruutensa asunut Kari pärjäsi hyvin niin koulussa kuin urheilukentilläkin. Koulusta löytyi monia elinikäisiä ystäviä sekä puoliso Liisa, koko loppuiäksi. Liisa ja Kari menivät naimisiin 1968 ja saivat kaksi lasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Oikeustieteen opintonsa Kari aloitti Helsingin yliopistossa, suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon 1968 ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon 1971. Kansainvälisen oikeuden assistenttina hän oli samassa yliopistossa 1972–1980 ja tutkimusassistenttina Suomen Akatemiassa 1979–1981. Oikeustieteen tohtoriksi Kari väitteli Helsingin yliopistossa 1982 kansainväliseen merioikeuteen keskittyneellä väitöskirjalla.

Tutkijan uran ohella hän oli aloittanut työskentelyn myös ulkoasiainministeriössä, toimien lähetystöneuvoksena 1981–1986 sekä myöhemmin monissa erityisasiantuntijatehtävissä. Lisäksi hänellä oli ollut huomattavia luottamustehtäviä YK:ssa jo vuodesta 1974 lähtien.

Vuonna 1986 Kari Hakapää ryhtyi Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan kansainvälisen oikeuden apulaisprofessoriksi Rovaniemellä ja jatkoi uraansa professorina vuodesta 1991 lähtien. Tutkijan ja opettajan tehtävien ohella hän toimi erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä, mm. yliopiston vararehtorina 1989–1993. Sittemmin hän oli myös hallituksen jäsenenä ja osallistui Lapin yliopiston kehittämiseen monenlaisissa luottamustehtävissä.

Kansainvälinen merioikeusyleissopimus, jonka valtiot sattumoisin loivat samana vuonna (1982), kun Kari väitteli, tuli voimaan 1994. 1990-luvulla kansainvälinen oikeus muutenkin kehittyi merkittävästi, mikä teki kyseisen alan professorille työn hyvin mielekkääksi. Lapin yliopiston professoriuden aikana Kari toimi myös mm. ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston erityisasiantuntijana vuonna 1999, auttaen ministeriön oikeudellista osastoa Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella.

Kari panosti monenlaisiin kansainvälisen oikeuden aiheisiin. Omassa tutkimuksessaan hän keskittyi eritoten kansainväliseen merioikeuteen. Tämän tutkimuksen ytimessä olivat valtioiden väliset sopimukset ja valtioiden tavat toimia merialueilla, joilla jatkuvasti kilpailtiin – ja kilpaillaan edelleen – omistuksista ja toimintaoikeuksista. Lisäksi merioikeuden tutkimukseen kuuluivat keskittyminen ympäristön kestävyyden edistämiseen sekä arktisten alueiden erityispiirteisiin: nyttemmin vain yhä olennaisempia aihepiirejä.

Opetus ja opiskelijat olivat Karille erittäin tärkeitä, ja opiskelijat arvostivat häntä opettajana. Kari valittiin 2005 Lapin yliopiston Vuoden opettajaksi. Opiskelijoiden mukaan Kari oli helposti lähestyttävä, opetus oli opiskelijalähtöistä ja tasokasta, ja luennoilla oli hyvä henki. Heitä innosti myös Karin kannustus opiskelijoiden kansainvälistymiseen. Ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoitakin hän kohteli kovin myönteisesti.

Kansainväliseen oikeuteen suuntautuneita opiskelijoita Kari ja puolisonsa Liisa kutsuivat jopa illallisille kotiinsa. Läpi Karin uran väitöskirjaohjattavien määrä pysyi korkeana ja monenlaisia uusia kansainvälisen oikeuden tohtoreita syntyi. Viimeiset 30 vuotta Kari Hakapään Uusi kansainvälinen oikeus -teos on myös tarjonnut kansainvälisen oikeuden perusteet kaikille suomenkielisille oikeustieteiden opiskelijoille.

Kansainväliseen oikeuteen panostaneen työt veivät myös usein ulkomaille. Jo jatko-opiskellessaan Kari vei perheensä niin Yhdysvaltoihin (Columbia, Harvard) kuin Kanadaankin. Myöhemmin hän teki vierailuja mm. Heidelbergin ja Fairbanksin yliopistoihin. YK:n toiminnassa Geneve ja New York tulivat tutuiksi – ja molempiin Kari toteutti myös maisteritutkielma- ja jatko-opiskelijoilleen opinto- ja tutkimusmatkoja.

Suomi toki säilyi kotimaana. Lapin yliopiston professorina Kari asui perheineen Rovaniemellä. Korkalovaarassa asumisen suuria etuja oli suoraan kotiovelta lähtenyt latu, mitä myöten Kari kävi mielellään hiihtelemässä Karinrakan maastoissa. Munkkiniemen perinnelaji koripallo oli tullut tutuksi jo lapsuudessa, ja Rovaniemellä sekin harrastus jatkui vähintäänkin lasten koripallo-otteluiden seuraamisena.

Ensimmäisestä viimeiseen kesään asti kesämökki Sipoon saaristossa säilyi rakkaana paikkana. Siellä saattoi töiden ohella jatkaa lasten ja sukulaisten kanssa urheiluharrastuksia, kuten kuulantyöntöä ja korkeushyppyä.

Kari oli aina valmis tekemään tehtävänsä huolella ja auttamaan toisia. Työt veivät paljon aikaa, mutta hän ei tyytynyt muuhun kuin kaikille perustellun ja yhteisesti ymmärretyn hyvän lopputuloksen luomiseen. Vapaalla perhe tuli aina ensimmäisenä.

Eläkkeelle Kari Hakapää jäi Lapin yliopistosta syksyllä 2008. Tuolloin pitämänsä emeritusluennon aihe oli "Muuttuva ja laajeneva kansainvälinen oikeus". Sittemmin kansainvälinen oikeus on muuttunut yhä enemmän – ja niin hänen oma elämänsäkin, joka nyt päättyi. Se on kuitenkin ollut monin tavoin antoisaa.

Muistamme Karin lämpimänä ja huolehtivaisena isänä ja ukkina sekä asiantuntevana, auttavaisena ja aina ystävällisenä professorina.

Jyrki Hakapää
Kari Hakapään poika

Lotta Viikari
Kari Hakapään oppilas, ystävä ja hänen eläköitymisensä jälkeen Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori