UiT-Norjan arktisen yliopiston järjestämä “Indigenizing Education: Historical Perspectives and Present Challenges in Sámi Education“ työpaja pidettiin 16.-17.11. onlineseminaarina. Työpajaa johti professori Torjer Olsen. Seminaari kuului ”Indigenous Pedagogy in Teacher Education IPED” kolmeen työpajasarjaan.
IPED projektin työpajojen tavoitteena on avata ja keskustella saamelaisten koulutusasioiden erityispiirteistä. Ensimmäisen työpajan teema keskittyi saamelaisten koulutushistoriaan ja nykyhaasteisiin. Saamelaisten koulutushistoria on sisältänyt politiikkaa, joka on tuottanut erimuotoista sulauttamista maiden valtakieliiin saamelaisten asuttamissa maissa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä ja prosessit ovat tuottaneet eriarvoisuutta ja toiseutta. Alkuperäiskansapedagogiikan tarkoituksena on ratkaista kouluhistorian perintönä ja yhteiskunnallisten muutosten tuottamaa kulttuurista kolonisaatiota, jonka tuloksena alkuperäiskansat ovat menettäneet kulttuurisia ja kielellisiä erityispiirteitään. Alkuperäiskansojen pedagogiikan tärkeänä tehtävänä on käytännöllisten toimenpiteiden kautta varmistaa jokaiselle alkuperäiskansan lapselle ja nuorelle valoisa tulevaisuus.
Työpajan ensimmäisenä päivänä Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen koulutusasioista vastaava edustaja Ol-Johán Sikku puhui saamelaisten koulutuksen nykytilasta puheenvuorossaan “The current situation and future prospects of Sámi education”. Sikku toi esiin myös opettajainkoulutuksen ja tutkimuksen tärkeyden kehitettäessä alkuperäiskansojen koulutusoloja. Seuraavaksi dosentti, Pigga Keskitalo, yliopistotutkija Lapin yliopistossa aihe käsitteli saamelaisten kouluhistorian piirteitä neljässä maassa “Sámi Education Across Borders: Some Historical Lines”. Keskitalo korosti, että assimilation ajanjakson jälkeen tärkeää erilaisin aktiivisin toimenpitein tukea koulutuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen saamen kielen ja kulttuurin elvytystä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin saakka. Samaan aikaan opettajainkoulutuksessa on opettettava opettajaopiskelijoille myös tietoja alkuperäiskansoista ja saamelaisista, jotta he voivat toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, jossa saamelaisuus on koko maan kokonaisvaltaisten oppimistavoitteiden yksi aihe.
Ensimmäinen päivä jatkui eri maiden saamelaiskoulutuksen erityispiirteiden esittelyillä. Professori Else Grete Broderstad (UiT – Norjan arktinen yliopisto) esitteli Norjan tilannetta, PhD, tutkija Ekaterina Zmyvalova (Uumajan yliopisto) Venäjän saamelaisopetuksen tilannetta, KT, apulaisprofessori Rauni Äärelä-Vihriälä (Sámi allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences) Suomen tilannetta ja PhD, yliopistolehtori Hanna Outakoski(Uumajan yliopisto) puhui Ruotsin saamelaiskoulutuksen tilanteesta ja haasteista. Esitykset kirvoittivat vilkkaan keskustelun saamelaiskoulutuksen politiikoista ja käytännöistä.
Työpajan toinen päivä aloitettiin professori Hilde Sollid (UiT-Norjan arktinen yliopisto) puheenvuorolla aiheesta “Sámi language education policy and citizenship in Sámi curricula”. Sollid esitteli Norjan saamen kielen opetussuunnitelmiin eri ajanjaksoina kohdistunutta tutkimustaan vuoden 1974 opetussuunnitelmasta nykyisiin suunnitelmiin. Toiseksi esitteli professori Torjer Olsen tapaustutkimusta, jossa aiheena oli opettajien haastava työ Norjan saamen kielen hallintoalueiden erilaisten kuntien konteksteissa: “Not good enough for everyone” – Finding space for Sámi education in a diverse Sámi community.”
Päivän viimeisen puheenvuoron esitteli PhD Kristina Belancic (Uumajan yliopistosta) tutkimustuloksiaan saamelaislasten kieliasenteista tilanteessa, jossa saamelaislasten ja -nuorten ääni voi jäädä pimentoon opetusta ohjaavissa asiakirjoissa: “Sámi children’s language beliefs and practices as implicit language policy”.
Toinen tulossa oleva työpaja pidetään Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämänä 15.-16.4.2021 teemasta "Development of Sámi education and its appreciation".
Työpajat rahoittaa The joint committee for Nordic research councils in the humanities and social sciences (NOS-HS), Suomen akatemian hallinnoimana. Projektiajanjakso on 1/2020-12/2021.
IPED projektipartnerit ovat Pigga Keskitalo (Lapin yliopisto), Tuija Turunen (Lapin yliopisto), Rauni Äärelä-Vihriälä (Sámi allaskuvla), Inker-Anni Linkola-Aikio (Saamelaisarkisto), Torjer Olsen (UiT-Norjan arktinen yliopisto), Jorunn Eikjok (Gáisán johtaja), Hanna-Máret Outakoski (Uumajan yliopisto), Rauna Rahko-Ravantti (Sámi allaskuvla).
Lisätietoja ensimmäisestä työpajasta:
Torjer Olsen
Professori
UiT-Norjan arktinen yliopisto
torjer.olsen@uit.no
Tuija Turunen
Professori, IPED projektin johtaja
Lapin yliopisto
tuija.turunen@ulapland.fi
Projektin kotisivu: www.ulapland.fi/uatn/iped