Teksti: Anne Raja-Hanhela
Kuvat: Matti Kantola

Arktisessa keskuksessa on sen perustamisesta lähtien tehty kasvillisuuteen, maaperään, paleoekologiaan ja jäätiköihin keskittynyttä tutkimusta, joka on nojannut korkeatasoiseen ja ajanmukaiseen laboratorioanalytiikkaan. 

Yksi tällaista tutkimusta tekevistä henkilöistä on yliopistotutkija, kasvi- ja maaperäekologi Sari Stark.

– Aikoinaan Arktikum-taloon kaavailtiin laboratoriota, mutta sille ei annettu rakennuslupaa. Rovaniemellä oli tuolloin käytössä useita julkisia laboratorioita ja toimijoita kannustettiin yhteistyöhön. Sittemmin laboratoriotiloja on yksi toisensa jälkeen lopetettu, Stark kertoo.

Monien vuosien ajan Stark kollegoineen hyödynsikin Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tiloja Rovaniemen Etelärannassa. Vuodesta 2015 tilat siirtyivät osaksi nykyistä Luonnonvarakeskusta (Luke). Muutamaa vuotta myöhemmin Luke teki päätöksen siirtää Rovaniemellä olevan laboratorioanalytiikkaan keskittyvän toiminnan Oulun toimipisteeseen. Laboratorio suljettiin vuonna 2021, jolloin Arktiselle keskukselle ei jäänyt enää yhteistyölaboratoriota hankkeisiinsa. 

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisen ponnistuksen tuloksena vuonna 2022 avattiin uudet laboratoriotilat Lapin ammattikorkeakoulun Rantavitikan kampukselle. Lapin korkeakoulukonsernin biolaboratorio on nimitys kokonaisuudelle, johon kuuluvat sekä ammattikorkeakoulun opetuksessa ja tutkimus- ja kehityshankkeissa hyödynnettävä laboratorio että Arktisen keskuksen analyysilaboratoriotilat. 

Sari Stark on erittäin tyytyväinen, että tilat ovat nyt käyttövalmiit. Tuleva kesä on varsinaisesti ensimmäinen maastokausi, jonka näytteet päästään analysoimaan uudessa laboratoriossa.

– Oma tutkimukseni liittyy ympäristömuutosten vaikutuksiin maaperän hiilen ja ravinteiden kierrossa ja sitä tutkitaan määrittelemällä maaperän mikrobiologisia prosesseja. Ilman laboratorioanalyysejä ei voisi oikeastaan tutkia mitään maaperään liittyvää, Stark selventää asianmukaisten tilojen merkitystä. 

Olemassa oleva infrastruktuuri on Starkin mukaan tärkeää myös tutkimusrahoituksen hakemisen näkökulmasta.

– Kun nyt suunnittelemme uusia hankkeita ja haemme rahoitusta, voi luottaa siihen, että tarvittavat analyysit pystytään toteuttamaan omissa tiloissa. 

Laboratoriotiloissa voidaan käsitellä muun muassa erilaisia maa- ja kasvinäytteitä.

Hyvä esimerkki korkeakoulukonsernin yhteistyöstä

Mitä uusissa laboratoriotiloissa sitten voi tehdä? 

– Tilat on suunniteltu ja rakennettu niin, että laboratorio soveltuu monipuolisesti maa- ja kasvinäytteiden käsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi kollegani Mari Kuoppamaa on erikoistunut paleoekologiaan, eli kasvillisuuden jääkauden jälkeisen historian tutkimukseen. Laboratoriossa voidaan tehdä siitepölyanalyysejä järvisegmentti- ja turvenäytteistä, joiden avulla pystytään rekonstruoimaan vuosituhansia sitten vallinnut kasvillisuus, Stark kertoo.

Lapin ammattikorkeakoulun käytössä on puolestaan muun muassa esikäsittelytiloja ja opetuskeittiö. 

Starkin mukaan erilaisiin tarpeisiin soveltuvien laboratoriotilojen tuominen samaan kokonaisuuteen tuo mukanaan monia synergiaetuja.

– Suunnitteluvaiheessa mietimme tarkasti, ettemme rakenna päällekkäisiä toimintoja ja investoi turhaan samoihin laitteisiin. Vaikka laboratoriotilat ovat osin hyvin erilaisessa käytössä, on myös monia yhteisiä tarpeita kuten välinehuolto, kuivausuunit ja hehkutuskaapit. Lisäksi tiloihin rakennettiin yhteinen kemikaalien säilytys, kuten paloturvakaappi ja happo-emäs -kaappi. 

Uusissa tiloissa on työskennelty nyt reilu puoli vuotta. Kun tutkijat ja opettajat kohtaavat toisiaan arjessa ja tullaan tutuiksi toisten tekemisistä, syntyy myös uusia ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia. 

– Olemme jo pohtineet, miten meidän osaamistamme voisi hyödyntää ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kursseilla. Esimerkiksi agrologit tekevät maaperäanalyysejä ja tässä opetustyössä Arktisen keskuksen tutkijoiden osaamista ja näitä uusia tiloja voi jatkossa hyödyntää enemmän.  

Yksi mielenkiintoinen yhteistyösuunta on myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta.

– TTK:n kanssa olemme viritelleet yhteistyötä erityisesti tekstiilisuunnittelupuolen kanssa. Biotaiteet on mielenkiintoinen alue, jossa ollaan kiinnostuneita laboratoriotilojen tarjoamista mahdollisuuksista opetuksessa.  

Alkavan kesän maastokauden jälkeen tutkija Sari Stark pääsee analysoimaan näytteitä uusissa tiloissa. 

Laboratoriotilojen ylläpito vaatii erityisosaamista

Sari Stark suhtautuu innostuneesti tilojen monipuoliseen käyttöön esimerkiksi opetuksessa, mutta hän muistuttaa kuitenkin, että tilojen käyttöön liittyy paljon erityisvaatimuksia.

Mitä monipuolisemmin ja useampien toimesta laboratoriotilaa käytetään, sitä enemmän vaaditaan myös ylläpitoa ja huolehtimista, jotta tilat pysyvät hyvässä kunnossa. Laboratoriossa ei voi kuka tahansa toimia itsekseen, vaan asiat pitää osata tehdä tarkasti ja turvallisesti.

– Voi koitua isojakin vahinkoja tutkimustyölle, jos näytteitä käsitellään huolimattomasti. Vieläkin tärkeämpää on varovaisuus vaarallisten kemikaalien käsittelyssä, Stark muistuttaa.

Laboratorion käyttöön laaditaan hyvät laboratoriokäytännön periaatteet ja säännöt kaikille käyttäjille, jotta tutkimuksen tulokset ovat laadukkaita ja laboratorion käyttö kaikille turvallista.

– Ohjeistusten lisäksi tarvitaan kuitenkin myös jatkuvaa käytännön perehdytystä. Toivottavasti henkilöresurssit saadaan järjestettyä siten, että ammattitaitoinen henkilö voi ottaa kokonaisvastuun tilan kunnossapidosta, jotta isosta ja tärkeästä investoinnista pystytään pitämään huolta parhaalla mahdollisella tavalla. 

Laboratorion käytössä on huomioita turvallisuusasiat sekä tutkimusnäytteiden huolellinen käsittely.

Laboratorion perustamiseen ja käyttöönottoon saatiin rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rakennerahasto-ohjelmasta ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”.