Oikeustieteiden tiedekunnan uutiset
Luxemburg2.jpg

Näe, koe ja opi

7.11.2016

Vierailimme lokakuussa Brysselissä ja Luxemburgissa, Euroopan unionin päätöksenteon ja lainkäytön ytimessä vajaan 20 oikeustieteen opiskelijan ja lehtorimme Markku Kiikerin kanssa. Vierailumme aikana kävimme tutustumassa Euroopan parlamenttiin, Suomen pysyvään edustustoon EU:ssa sekä Euroopan unioin tuomioistuimeen ja sen toimintaa.

Lähdin reissuun ymmärtääkseni ja hahmottaakseni entistä paremmin Suomea osana Euroopan unionia. Nykyisenlaisessa globaalissa yhteiskunnassa yksikään avoin demokratia ei voi toimia tyhjiössä, ymmärtämättä rooliaan osana kansainvälistä yhteisöä. Olemme aina osa jotakin suurempaa viitekehystä - oli se sitten arktinen alue, pohjoismaat tai Euroopan Unioni. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa, ja miksi jäsenyytemme EU:ssa on niin merkittävä asia?

Euroopan unioni on ollut suurten myrskyjen silmässä viimeisen vuoden ajan, ja sen olemassaoloa ja merkitystä on kyseenalaistettu tänä aikana ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Pakolaiskriisi, kauppasopimusneuvottelut, EU:n laajeneminen ja ennen kaikkea tiettyjen jäsenmaaehdokkaiden toiminta aivan unionin rajapinnassa, Brexit - nämä kaikki ovat olleet omiaan aiheuttamaan epävarmuutta unionin sisällä. Koko Euroopan unioniksi kutsuttu projekti on kyseenalaistettu ja vihjailtu jo varsin suoranaisesti sen epäonnistumisestakin.

Tällaisina aikoina on helppoa kansallisvaltioiden kääntyä sisäänpäin, ja tarkastella EU:ta ulkopuolelta, häivyttäen oman vastuunsa yhteisöstä. On kuitenkin muistettava, että EU on yhtä kuin sen jäsenvaltiot. Vierailullamme Euroopan unionin tuomioistuimessa, tuomari Allan Rosas muistutti luennollaan Euroopan unionin tuomioistuinjärjestelmästä, että kansalliset tuomioistuimet ovat olennainen osa EU:n tuomioistuinjärjestelmää. EU-oikeuden jokapäiväinen soveltaminen tapahtuu jäsenvaltioissa, mikä tarkoittaa, että 90 prosenttia EU-oikeudellisista kysymyksistä käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa. Tämä jos mikä havainnollistaa sitä tosiasiaa, että me emme ole vain osa EU:ta, me olemme Euroopan Unioni.

Ymmärrämmekö me kuitenkaan vielä tänäkään päivänä riittävän hyvin rooliamme Euroopan unionin yhteisössä? Kenties siitä on tullut itsestäänselvyys, emmehän me 90-lukulaiset edes muista aikaa ennen EU:ta. Euroopan unionin ymmärtäminen on kuitenkin ensisijainen osa myös Suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ymmärtämistä. Uskon, että se onnistuu kaikista parhaiten paikan päällä, aistien ja tunnustellen tunnelmaa eurooppalaisen päätöksenteon ytimessä. Erityisen suotavaa aiheeseen perehtyminen on kaikille kansainvälisestä urasta haaveileville, sekä tulevaisuuden lainsäätäjille, päättäjille, vaikuttajille ja lainkäyttäjille - eli hyvin monelle myös meille Lapin yliopiston opiskelijoille.

Matkamme oli ensimmäistä kertaa järjestetty vapaaehtoinen osa pakollista eurooppaoikeuden kurssiamme, ja voin rehellisesti sanoa, että kurssi oli yksi opettavaisimmista koko opintojeni aikana! Reissusta jäi käteen paljon uutta tietoa, ymmärrystä ja ajatuksia - sekä ennen kaikkea valtavasti motivaatiota Ranskan kielen opintoihin (sen tärkeydestä kun kuulimme matkallamme kyllästymiseen asti). Toivon, että samankaltaisia opintomatkoja järjestettäisi jatkossakin rohkeasti, näkemällä ja kokemalla kun oppii monesti kaikista parhaiten.

Johanna Teijonmaa
Oikeustieteen opiskelija