Noin 400 vuoden ajan saamelaista kulttuuriperintöä käsittelevää arkistomateriaalia ovat luoneet viranomaiset, tiedemiehet, löytöretkeilijät ja lähetyssaarnaajat kaikkialta Euroopasta vieraillessaan tai työskennellessään Saamenmaalla. Nämä materiaalit ovat olleet tähän asti hajallaan Euroopan eri arkistoissa. Nyt suuri määrä arkistomateriaaleja on digitaalisesti saatavilla helmikuussa avautuneen Nuohtti-verkkopalvelun kautta. Palvelu on kehitetty Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan johtamassa, monialaisessa pohjoismaisessa hankkeessa, yhdessä Oulun ja Uumajan yliopistojen sekä Suomen ja Norjan saamelaisarkistojen kanssa.

– Lähdimme kehittämään palvelua saamelaisarkistojen toiveesta, jotta eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin aineistoihin pääsisi tutustumaan aiempaa helpommin. Erityisesti tavoitteena oli luoda palvelu, jonka kautta saamelaiset voivat saada tietoa omasta kulttuuriperinnöstään ja joka palauttaa sitä heille digitaalisesti, kertoo hanketta johtanut teollisen muotoilun professori Jonna Häkkilä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta.

Laajan kartoitus- ja kehitystyön tuloksena Nuohttissa on nyt digitaalisesti saatavilla noin 30 000 dokumenttia ja valokuvaa Saamenmaalta, kerättynä 32 eurooppalaisesta arkistosta, kirjastosta ja museosta. Esimerkkejä siitä, mitä Nuohttissa voi hakea, ovat yksityishenkilöiden ja viranomaisten ottamat valokuvat, etnologiset raportit, saamelaislähetyssaarnaajien päiväkirjat, lapinvoutien pöytäkirjat sekä oikeusasiakirjat. Palvelua voi käyttää viidellä kielellä: pohjoissaameksi, englanniksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Erityistä on, että materiaalihakuja eri arkistoista voidaan nyt tehdä myös pohjoissaameksi.

– Teknisesti palvelu on rakennettu niin, että sen tietokantaa voidaan myös laajentaa ja tuoda myöhemmin esille lisää arkistomateriaaleja, esimerkiksi sitä mukaa kun niitä digitoidaan Euroopan muistiorganisaatioissa. Käytetty teknologia mahdollistaa myös muiden saamen kielien kieliversioiden toteutuksen, jos siihen löytyy rahoitus, Häkkilä kertoo.

Arkistomateriaaleja pystyy tutkimaan valitsemalla kartalta tiettyjä alueita tai rajaamalla haut tietylle ajanjaksolle. Kuva Nuohtti-palvelusta.

Monialaisen yhteistyön tulos

Professori Jonna Häkkilä näkee, että Lapin yliopistolla on pohjoisena, arktisena toimijana erityinen vastuu tukea pohjoisen alkuperäiskansan kulttuuriperinnön vaalimista ja säilymistä. Nuohttin kaltaisen monialaisen ja kansainvälisen palvelun kehittäminen vaatii isoa panostusta, johon esimerkiksi yksittäisen arkiston resurssit eivät yksin riitä.

– Yliopisto pystyy tällaisissa tilanteissa kokoamaan eri toimijat yhteishankkeeseen, jolloin toiminnan pohja on laajempi ja mahdollisuudet rahoituksen saamisen ovat paremmat. Monialainen projekti vaatii myös laaja-alaista osaamista, Nuohttin tapauksessa esimerkiksi teknologiasta, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja käytettävyydestä, arkistoista, saamelaiskulttuurista, kulttuurihistoriasta sekä eettisistä kysymyksistä. Olen iloinen siitä, että Lapin yliopistolla oli tarpeeksi laaja-alaista kokemus- ja osaamispohjaa tällaisen kokonaisuuden läpivientiin ja siitä, kuinka loistavasti koko projekti teki yhteistyötä, Häkkilä toteaa.

Nuohtti-palvelun kehitystyössä eri organisaatioiden osaaminen yhdistyi monialaiseksi kokonaisuudeksi, jota vei eteenpäin yhteensä parikymmentä työntekijää kolmessa yliopistossa ja kahdessa saamelaisarkistossa.

Saamelaisarkistot kartoittivat aluksi, missä Euroopan muistiorganisaatioissa on saamelaiseen kulttuuriperintöön liittyviä aineistoja ja onko niitä digitoitu. Samanaikaisesti Lapin ja Uumajan yliopistot pohtivat, millainen uusi palvelu voisi olla konseptiltaan ja millaisia vaatimuksia sille on käyttäjien näkökulmasta sekä suunnittelivat palvelulle käyttöliittymää. Oulun yliopistossa toimi puolestaan tekninen tiimi, joka vastasi muun muassa arkistojen ja Nuohttin rajapintojen teknisestä kehittämisestä ja käyttöliittymän ohjelmoinnista.

Lisäksi Lapin yliopiston johdolla palveluun kehitettiin eettinen ohjeistus sekä kerättiin käyttäjäpalautetta järjestämällä Nuohttin prototyypin testaustilaisuuksia viidessä kirjastossa Suomen Lapissa sekä Kilpisjärven ja Vuotson kouluilla. Hankkeen ohjausryhmässä olivat koko ajan aktiivisesti mukana saamelaisparlamenttien nimeämät edustajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

– Teimme paljon työtä, että Nuohtti olisi viimeistelty ja hiottu käyttäjäystävälliseksi. Halusimme tehdä niin kutsutun yhden portin käyttöliittymän, jossa pystyy yhdellä hakusanalla hakemaan materiaaleja useista eri arkistoista. Lisäksi arkistomateriaaleja pystyy tutkimaan valitsemalla kartalta tiettyjä alueita tai rajaamalla haut tietylle ajanjaksolle aikajanan avulla, professori Jonna Häkkilä kuvailee.

Palvelun käyttöön on laadittu eettiset ohjeet, joita on tuotu esille esimerkiksi sarjakuvamaisesti. Kuva Nuohtti-palvelusta.

Eettiset ohjeet osaksi palvelua

Euroopan arkistoista löytyvät aineistot ovat suurilta osin tehneet tai keränneet saamelaisyhteiskunnan ulkopuoliset henkilöt. Nuohttiin on laadittu yhteistyössä eettiset ohjeet, joita palvelun käyttäjiä kehotetaan noudattamaan. Eettisten ohjeiden tekemistä veti väitöskirjatutkija Iiris Kestilä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta.

– Pyrimme tuomaan myös eettisen ohjeistuksen Nuohtti-palveluun käyttäjäystävällisesti. Se on integroitu sisälle palveluun ja löytyy myös heti etusivulta. Usein tällaiset ohjeet ovat melko pitkiä tekstejä, mikä saattaa johtaa siihen, ettei ohjeita sitten luetakaan. Sen vuoksi teimme ohjeistuksen kuvalliseen muotoon sarjakuvamaisesti. Lisäksi Nuohttissa on tietovisa, jossa pääsee testaamaan omaa tietämystään siitä, miten alkuperäiskansan kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja voi käyttää, Häkkilä kertoo.

Häkkilä näkee, että eettisillä ohjeilla voi olla myös tätä palvelua laajempaa merkitystä: niitä voi hyödyntää vastaavanlaisissa tarkoituksissa.

Nuohtti-verkkopalvelusta vastaavat Norjan, Ruotsin ja Suomen kansallisarkistot sekä Norjan ja Suomen saamelaisarkistot. Se on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita saamelaisten historiasta ja kulttuurista. Ennen kaikkea Nuohtti tarjoaa saamelaisille mahdollisuuden tutustua tarkemmin oman kulttuurinsa historiallisiin materiaaleihin.

Nuohtti on kehitetty osana pohjoismaista Digital Access to the Sámi Heritage Archives -hanketta vuosina 2018–2021. Hanketta johti Lapin yliopisto, ja hankepartnereina olivat Saamelaisarkisto (Inari) / Kansallisarkisto, Norjan Saamelaisarkisto (Kautokeino) sekä Oulun ja Uumajan yliopistot. Rahoittajana oli Euroopan unionin Interreg Nord -ohjelma.

Lisätietoja:

Professori Jonna Häkkilä, p. 040 484 4203, etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi
Nuohtti-palvelu: www.nuohtti.com