Rovaniemeläisiä, posiolaisia ja kuusamolaisia pyydetään osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan asukkaiden näkemyksiä malminetsinnästä ja mahdollisesta kaivostoiminnasta.
Suomessa tehtävästä malminetsinnästä yli 70 prosenttia kohdentuu Lappiin. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 kaivosalan toimialakatsauksessa todetaan, että viimeaikaiset kriisit ja globaalit jännitteet vahvistavat entisestään eurooppalaisen omavaraisuuden tarvetta. Monet yhteiskunnat tavoittelevat uusien kaivosten perustamista ja vanhojen kaivosten avaamista uudelleen.
Miten pohjoisessa asuvat ihmiset näkevät nämä kehityskulut? Lapin yliopisto tutkii tänä keväänä paikallisten ihmisten mielipiteitä malminetsinnästä ja mahdollisesta kaivostoiminnasta Rovaniemen, Posion ja Kuusamon kuntien alueilla.
Tavoitteena ymmärtää paikallisten kaivosasenteita aiempaa syvällisemmin
Kyselytutkimuksessa käsiteltäviä teemoja ovat malminetsinnän koetut paikalliset vaikutukset, paikallisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä kaivannaisalan hyväksyttävyys myös laajemmin. Lisäksi kyselyn vastaajia pyydetään pohtimaan laajemmin kotiseutunsa tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia, alueen toivottua elinkeinorakennetta sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat halukkuuteen muuttaa tai jäädä alueelle.
– Kyselyn tulevaisuuteen suuntaava katse ja kaivannaisalan tarkastelu yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa alueiden taloudellisessa kehityksessä tarjoavat näkökulman, jonka kautta on mahdollista ymmärtää paikallisten kaivosasenteita aiempaa syvällisemmin, kertoo kyselyn suunnittelusta vastaava tutkimusassistentti Mari Tulilehto.
Kyselyyn sisältyy myös Oulun yliopiston tuottama paikkatietoa hyödyntävä karttapohjainen tehtävä. Karttaan vastaajat voivat merkitä yksityiskohtaisesti alueita, jotka heidän mielestään tulisi säilyttää mahdollisimman koskemattomina sekä alueita, jotka heidän mielestään voisivat sopia kaivostoimintaan. Näin kysely tuottaa tietoa myös kunta- ja aluesuunnittelun tueksi.
– Vastausten kautta saamme tietoa paikallisten ihmisten tulevaisuuskuvista kotiseuduillaan ja siitä, minne mahdollisen kaivostoiminnan toivotaan ohjautuvan maankäytöllisesti ja minne se ei ole tervetullutta, yliopistonlehtori Leena Suopajärvi toteaa.
Kuusamon, Posion tai Rovaniemen asukas, osallistu tutkimukseen
Verkkokysely ja myöhemmin paikallisesti tehtävät pienryhmähaastattelut ovat osa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtamaa tutkimushanketta ”AGEMERA – Agile Exploration and Geo-Modelling for European Critical Raw Materials”. Hankkeen tavoitteena on selvittää malminetsinnän paikallista sosiaalista toimilupaa, kehittää uusia malminetsintämenetelmiä ja lisätä kansalaisten tietoa kriittisten raaka-aineiden merkityksestä Euroopan unionin vihreässä siirtymässä.
Suomessa hankkeen tutkimusalueita ovat Rovaniemi, Posio ja Kuusamo, joissa sijaitsevilla malmietsintäalueilla tapahtuu myös AGEMERA-hankkeessa tehtävä tutkimusmenetelmien kehitys ja testaus.
Kyselyyn pääset osallistumaan tästä linkistä:
https://new.maptionnaire.com/q/2hd74c7e7a97
Lisätietoja:
YTT (dos.), yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, leena.suopajarvi(at)ulapland.fi, 040 484 4234
Tutkimusapulainen Mari Tulilehto, mari.tulilehto(at)ulapland.fi, 040 485 7937
Projektipäällikkö Jari Joutsenvaara, jari.joutsenvaara(at)oulu.fi, 040 556 9396
AGEMERA-hankkeen kotisivut