Useat teknologiset sovellukset tunnistavat nykyisin erilaisten sensorien avulla ihmisten kehollisia, henkilökohtaisia tietoja, kuten tunnetiloja, liikkeitä, ilmeitä ja kehon lämpötiloja. Näitä tietoja hyödynnetään esimerkiksi erilaisten tuotteiden tekemiseen, vaarallisten tilanteiden havainnointiin, työtilojen viihtyvyyden parantamiseen, vakuutusriskien arviointiin, työnhaun prosesseissa tai vanhusten hoivassa.

Tällaisia arkaluontoisten ja henkilökohtaisten tietojen keräämiseen ja käyttöön liittyy oikeudellisista ja eettisistä näkökulmista paljon kysymyksiä: aihetta on tarkasteltava muun muassa tietosuojan ja tietoturvan, tekoälyn vastuiden, tekijänoikeuksien, immateriaalioikeuksien, yrityssalaisuuksien ja jopa kansallisen turvallisuuden näkökulmista.

Lapin yliopistossa järjestettävässä Ethical and Legal aspects on Human-Technology Interoperability and AI Processing of Emotional Data -konferenssissa tietosuojan ja tietoverkkoihin liittyvien oikeuskysymysten tutkijat pohtivat eritoten tekoälyn ja emotionaalisen datan suhdetta. Pääpuhujat ovat Hollannista, Yhdysvalloista ja Suomesta.

Internetin hallinnon ja sääntelyn professori Arno Lodder Vrije Universiteit Amsterdamista Hollannista käsittelee puheenvuorossaan tekoälyä ja yleistä tietosuoja-asetusta: millainen merkitys on tietosuojasääntelyllä, kun tekoäly käyttää emotionaalista dataa.

Oikeustieteen professori Woodrow Hartzog Bostonin yliopistosta Yhdysvalloista puolestaan puhuu emotionaalisen datan lojaliteettivelvoitteesta. Tietosuojalait eivät tällä hetkellä estä teknologiayrityksiä käyttämästä opportunistisesti tuotteiden käyttäjien heille antamia arkaluonteisia, emotionaalisia tietoja. Ratkaisuksi on ehdotettu emotionaaliseen dataan liittyvää lojaliteettivelvoitetta yrityksille: tällöin tahot, joille ihmiset ovat sallineet pääsyn emotionaaliseen dataan, velvoitetaan olemaan lojaaleja heihin luottaneille ihmisille. Tällainen velvoite olisi vallankumouksellinen muutos tietosuojan ja tekoälyn oikeudellisesta näkökulmasta.

Internet-oikeuden apulaisprofessori Hingh, A.E. de käsittelee puheenvuorossaan tekoälyn käyttöä verkkogroomingin ehkäisemisessä. Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Eri puolilla Eurooppaa on käynnissä tai suunnitteilla groomingin estämiseen pyrkiviä toimenpiteitä, joissa hyödynnetään tekoälyä.

Lisäksi konferenssissa puhuvat Lapin yliopistosta immateriaalioikeuden professori Rosa Ballardini ja yliopistotutkija Rob van den Hoven van Genderen tekoälyn ja emotionaalisen datan oikeudellisista haasteista sekä tutkijatohtori Béatrice Schütte emotionaalisesti älykkään tekoälyn mahdollisesti tuottamista vahingoista. Lisäksi kuullaan Washingtonin yliopiston professori Ryan Calon videopuheenvuoro sosio-digitaalisesta haavoittuvuudesta.

Konferenssi järjestetään Lapin yliopistossa tiistaina 6. kesäkuuta 2023. Se on osa Business Finland -rahoitteista Human-technology interoperability and artificial emotional intelligence (HIPE) -tutkimushanketta. Hankkeessa pyritään kehittämään VTT:n, Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan sekä yrityskumppaneiden yhteistyöllä fyysisiin tiloihin emotionaalisesti älykkäitä ja integroituja palveluja. Hankkeen oikeustieteellinen osa tarkastelee tällaisiin palveluihin liittyviä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Rob van den Hoven van Genderen, rob.vandenhovenvangenderen (at) switchlegal.nl
Professori Rosa Ballardini, rosa.ballardini (at) ulapland.fi
Konferenssin ohjelma