Lapin yliopiston eurooppaoikeuden yliopistonlehtorin Markku Kiikerin tuore tutkimus tarkastelee korkeimman hallinto-oikeuden tulkintaa saamelaisuudesta, erityisesti vuosina 2011–2020.
Kiikerin mukaan tutkimuksen otsikon kysymys – Kuka on saamelainen? – on lähtökohtaisesti ongelmallinen. Saamelaisuuden määrittävät saamelaiset itse, mutta koska kyseessä on Suomen lain tulkinta, juridinen analyysi on paikallaan.
Tutkimuksessa todetaan, että saamelaiskäräjälain 3§:ä olisi tulkittava tavoitteellisesti, historiallisesti ja systemaattisesti sekä näytön arviointiin liittyvien erityisten periaatteiden kannalta. Kiikerin mukaan nykyinen laki jättää tilaa subjektiivisille ja etäisille väitteille sekä näytölle.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi vuosina 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä perustuen kokonaisvaltaiseen harkintaan sekä soveltamalla lain ulkopuolista kriteeriä ”saamelainen elämäntapa ja siihen voimakas samaistuminen”.
– KHO:n tekemät päätökset vaaliluetteloihin merkitsemisestä eivät anna ohjausapua tuleville vaaliluettelopäätöksille. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi vuonna 2019 päätökset kansainvälisen oikeuden vastaisiksi, Kiikeri sanoo.
Tutkimuksessa todetaan, että saamelaiskäräjälain mukaista tulkintaa ei ole saamelaisuuden perustaminen elämäntapaan, kaukaiseen esi-isään liittyvään identifioitumiseen tai saamelaisuuden ulottaminen neljän sukupolven päähän ilman muita vaatimuksia.
– Se on lain tarkoituksen ulkopuolinen, laajentava tulkinta, Kiikeri sanoo.
Kiikerin mukaan Suomella ja erityisesti lainsäätäjällä on mahdollisuus ratkaista saamelaisten itsemääräämisoikeutta rasittava tilanne esimerkiksi mitätöimällä vuosien 2011, 2015 ja 2019 vaaliluettelot. Mitätöinti koskisi myös 2019 vaaliluetteloa, koska sitä on osin muokattu 2020 ja tullaan muokkaamaan 2021 annettavissa KHO:n päätöksissä. Näissä vaaliluetteloissa olevat henkilöt voisivat tietysti hakeutua vaaliluetteloon uudelleen.
– Vaaliluetteloiden mitätöinnissä olisi kyse saamelaiskäräjien legitimiteetin palauttamisesta itsehallinnollisena instituutiona. Päätöksellä luotaisiin myös positiiviset edellytykset valtion ja saamelaiskäräjien tulevalle yhteistyölle. Se olisi esimerkki muulle Euroopalle ja maailmalle alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta.
Saamelaiskäräjälain parhaillaan käynnissä oleva uudistaminen on Kiikerin mukaan erittäin tärkeää.
Lisätietoja
Markku Kiikeri, OTT, eurooppaoikeuden yliopistonlehtori, +358 (0)40 4844 010, etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi
Kuka on saamelainen? Saamelaiskäräjälain 3§:n tulkinnan ja soveltamisen historiallinen, vertaileva, järjestelmällinen ja (oikeus)ideologinen analyysi