Metsäliikkeen aktivistit keskustelevat Metsähallituksen edustajien kanssa Aalistunturilla kevättalvella 2023. Kuva: Tapio Nykänen
Koneen Säätiö myönsi Lapin yliopiston tutkijan koordinoimalle ryhmälle nelivuotisen rahoituksen uusien aktivismikulttuurien tutkimukseen. Outo aktivismi demokratian mahdollisuutena ja ongelmana -hanke perehtyy erityisesti aktivismiin, joka näyttäytyy odottamattomana, hämmentävänä tai sopimattomana – sanalla sanoen, outona.
Ulkoparlamentaarisen poliittisen aktivismin voi ajatella häiritsevän jouhevaa poliittista päätöksentekoa, rapauttavan luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja synnyttävän yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Outo aktivismi -hanketta koordinoivan dosentti
Tapio Nykäsen mukaan negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisia mutta aktivismilla voi olla myös laajasti myönteisiä vaikutuksia.
– Aktivismin avulla voidaan nostaa esiin oleellisia asioita ja näkökulmia, joista muutoin ei tiedettäisi mitään. Riippumattomuus vakiintuneista instituutioistakin voi olla hyve. Kun toiminta on omaehtoista, voi siihen liittyvä poliittinen ajattelukin olla luovaa, sanoo Nykänen.
Jos aktivismin avulla onnistutaan antamaan ääni sellaisille, jotka eivät muuten tulisi lainkaan kuulluiksi, voi vaikutusta pitää demokratiaa edistävänä.
– Huomattavaa demokratisoivaa potentiaalia voi olla sellaisessa aktivismissa, jota ensi alkuun pidetään aivan outona. Monet nykyään itsestään selvinä pidetyistä oikeuksista ja vapauksista ovat näyttäneet ensin merkillisiltä.
– Aktivismin omaa taitoa on aina ollut outouden hallinta. Sietämättömän outoja vaatimuksia on vaikeaa tai mahdotonta esittää uskottavasti, mutta siedettävän oudot ideat sijoittuvat mahdollisen rajalle, josta ne voivat muuttaa maailmaa.
Oppositionaalisesta oikeistoliikehdinnästä uuden metsäaktivismin tutkimukseen
Hankkeessa tutkitaan pääasiassa etnografisin menetelmin erilaisia oudon aktivismin muotoja. Tarkastelussa ovat outo oppositionaalinen oikeistoliikehdintä, uusi metsäaktivismi, ekofeministinen rauhanaktivismi, kannabisaktivismi ja akateeminen ilmasto- ja ympäristöaktivismi.
Metsäliike protestoi hakkuita vastaan Aalistunturilla kevättalvella 2023. Kuva: Tapio Nykänen
– Tarkasteltavat aktivismin muodot ovat outoja eri syistä. Esimerkiksi metsäaktivismi on sinällään monille tuttu ilmiö, mutta nykyisen toiminnan sinnikkyys ja laajuus sekä talousmetsinä pidettyjen ympäristöjen puolustaminen voivat näyttäytyä osalle vaikeasti ymmärrettävinä. Oppositionaalinen oikeistoliikehdintä on puolestaan ollut sisäisesti niin kirjavaa ja hajaantumisaltista, että sen tavoitteet ja motivaatiot näyttäytyvät ylipäätään sekalaisina.
Hankkeen tavoitteena on ymmärtää nykyistä tarkemmin tutkittavien liikkeiden kehitystä sekä toisaalta niiden synnyttämiä yhteiskunnallisia reaktioita. Tämä mahdollistaa keskustelun demokraattisen kulttuurin rajoista.
– Kysymme, miksi 2000-luvun erilaiset aktivistit ryhtyvät toimintaan, joka voi näyttäytyä ulkopuolisille outona. Samalla hahmotamme, millaista tavoitteiden ja toisaalta toimintatapojen outoutta suomalainen yhteiskunta juuri nyt sietää. Sietokyky voi kertoa demokratian kehityssuunnista niin Suomessa kuin samankaltaisissa yhteiskunnissa.
Hankkeen tutkijaryhmän muodostavat Tiina Seppälä, Mika Luoma-aho, Tommi Kotonen ja Georg Boldt, ja työtä koordinoi Tapio Nykänen. Seppälä, Luoma-aho ja Nykänen työskentelevät Lapin yliopistossa, Kotonen Jyväskylän yliopistossa ja Boldt Helsingin yliopistossa.
Koneen Säätiö myönsi nelivuotiselle hankkeelle 307 400 euron rahoituksen. Hankkeen avausseminaari järjestetään Lapin yliopistolla kevättalvella 2024.
Outo aktivismi -hanke on temaattisesti jatkoa Suomen Akatemian rahoittamalle Pohjoismainen demokratia koetteilla: kansalaistottelemattomuus poikkeuksellisina aikoina -hankkeelle, joka päättyi vuoden 2022 lopussa.
Lisätietoja:
Tapio Nykänen, tapio.nykanen(at)ulapland.fi
Hankekuvaus Koneen säätiön sivuilla