Maarit Magga. Kuvat: Nilla-Máhtte Magga
FM, duodjin maisteri Maarit Magga tutkii väitöstyössään saamelaisen käsityön eli duodjin esteettistä olemusta taiteellisen produktion kautta. Tutkimuksen lähtökohtana ja näkökulmana on gákti, saamenpuku. Väitöksessään Magga muotoilee teoreettisen gáktirakenteen, joka pohjautuu duodjin tekemiseen ja yhteisöön kuulumiseen. Sitä määrittelevät saamelainen maailmankäsitys ja duodjiin sisältyvä sielullisuus, vuoiŋŋalašvuohta.
Duodjia tarkastellaan tutkijan kehittämän gáktirakenteen pohjalta niin, että näkökulmana ja tulkintatapana on alkuperäiskansan oma käsitys kauneudesta ja sopivuudesta.
– Duodji eli saamelainen käsityö soveltuu taiteellisen tutkimuksen toteutustavaksi, ja duodjin antama tieto tulee duodjin tekemisestä itsestään ja sen kautta, Maarit Magga kuvailee.
Taiteellisen duodjitutkimukseen kuuluu teoreettisen osion lisäksi taiteellinen osio, produktio, jota on esitelty kahden arvioidun näyttelyn muodossa. Se koostuu taiteellisesta tuottamisesta, materiaalien työstämisestä, ideoiden testaamisesta, viipyilystä kokeilujen parissa sekä lopullisen duodjin tekemisestä.
– Väitökseni teoreettinen osuus ja taiteellinen toteuttaminen ovat kulkeneet rinnakkain ja täydentäneet toisiaan.
Väitöstyössään Magga on tarkastellut duodjin moniaistista estetiikkaa enontekiöläisen saamelaisyhteisön näkökulmasta. Tutkimuksen metodinen osuus pohjautuu tekstiili-ilmaisun opintojen aikaiseen Lupaus-installaatioon (2019) ja siihen kuuluneeseen gáktiin, Jauristunturin miehen jo käytöstä hävinneeseen pukumalliin.
– Taiteellisen työtavan mahdollisuudet avautuivat yhtäaikaisesti teoreettisen pohdinnan kanssa. Rinnakkain konkreettisen duodjin toteuttamisen kanssa alkoi muodostua mielessäni kuva miehen gáktista selkäpuolelta, josta miehen gáktia tavallisesti tarkastellaan. Sen perusteella voidaan tulkita koristeiden sommittelu ja asettelun lisäksi värien käyttö ja mittasuhteet sekä käyttäjän ja duojárin tausta.
Kun Magga työsti taiteellista produktiotaan ja valmistautui näyttelyihin, hän teki työhuoneensa seinälle suuren paperisen gákti-luonnoksen.
– Merkitsin kuvaan ajatuksia taiteellisesta prosessista ja tutkimuksesta yleensä ja huomasin yhteyksiä niiden välillä.
Gáktirakenne muodostaa väitöksen teoreettisen osuuden näkökulman, sisällyksen ja työkalun, jolla tutkimusta käsitteellistetään ja analysoidaan.
Tutkimuksen taiteellinen produktio haarautuu kahtaalle: yhteisölliseen ja yksilölliseen duodjiin. Yhteisöduodjin toteutusta ja kokemusta esittelee arvioitu näyttely I Saamelaiset seremoniat – Kaste ja konfirmaatio. Yksilöllisempää duodjiestetiikan tulkintaa esittelee näyttely II Jumalan lapset – Duodjitekstiilit tilassa, jossa ovat esillä Maarit Maggan kirkolliseen tilaan suunnittelemat duodjitaidetekstiilit.
Esivanhempien kunnioittaminen ja perinteen arvostaminen
Tutkimuksen ensimmäinen taiteellinen osio koostuu ripiltä pääsyn ja kasteen dokumentointimateriaalista, jota esiteltiin näyttelyissä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa 2019 ja Inarin Siidassa 2020–2021.
Magga kuvailee, kuinka saamelaislapsi syntyy komsioon ja saa syntyessään aseman yhteisössä. Kasteen yhteydessä hän saa nimen ja kummiyhteyden vanhemmilleen tärkeissä aikuisissa. Konfirmaatio eli ripiltä pääseminen on saamelaisnuorelle tärkeä siirtymä, jota korostavat ripiltä pääsyyn valmistautuminen niin pukeutumisen kautta kuin henkisestikin.
– Saamelaiselle gákti ei ole vain vaate vaan se kertoo kuuluvaisuudesta maahan, alueeseen, yhteisöön ja sukuun ja perheeseen. Gákti kantaa tuntomerkkejä, ja pukeutumisessa heijastuvat duodjin moninaiset ulottuvuudet. Tuntomerkkien tulkintakyky edellyttää kuuluvaisuutta yhteisöön.
– Kristillisten perhejuhlien yhteydessä heijastuvat yhteisön käsitykset esteettisesti miellyttävästä duodjista ja siihen liittyvistä tavoista, arvoista ja ajatusmaailmasta. Yhteisöllinen duodji on enemmän kiinni perinteessä ja duodjiperinteeseen kuuluvissa usein sanattomissakin sopimuksissa kuin yksilöllisempi duodji.
Toinen taiteellinen osio muodostuu Maarit Maggan Hetan kirkkoon suunnittelemista duodjitaidetekstiileistä. Tämä osio on toteutustavaltaan taiteellisempi ja yksilöllisempi kuin ensimmäinen osio. Duodjitaidetekstiilit olivat esillä Inarin Siidan näyttelyssä 2021.
– Niin duodjin yhteisöllinen kuin yksilöllisempikin toteuttaminen heijastelee saamelaisia arvoja ja maailmankäsitystä, duodjin sielullisuutta. Esivanhempien kunnioittaminen ja perinteen arvostaminen tulee esille konkreettisessa tekemisessä mutta myös heidän muistamisena ja tietotaidon siirtämisenä sukupolvelta toiselle.
Teoksiin liittyy usein tarinallisuus, joka viittaa duodjin kokonaisvaltaisuuteen. Toisaalta duodjituntemus ei ole vain vanhemman sukupolven oikeus, sillä elävä duodjikulttuuri seuraa aikaansa: nuoremmat pitävät sitä yllä ja kehittävät uusia duodjin tuntomerkkejä.
Kokoava näyttely Ráidalasas on esillä Arktikumissa
Väitöspäivänä Arktikumin Galleria Valossa avautuu kokoava näyttely
Ráidalasas, joka esittelee duodjin kokonaisvaltaisuutta. Näyttelyssä on esillä väitöksen taiteelliseen produktioon kuuluvien näyttelyiden I ja II lisäksi materiaalit, tekniikat, kokeilut ja luonnokset, duodjin äänet ja laaja kuvamateriaali. Tutkimustuloksia ja jauristunturilaista estetiikkaa esittelee konkreettisesti duodjitaidetekstiili
Maasta olen minä tullut, joka koostuu 23:sta käytöstä poistuneesta gáktista.
Tietoa väitöstilaisuudesta
FM, duodjin maisteri Maarit Maggan akateeminen väitöskirja GÁKTI LUPAUKSENA. Duodjin moniaistinen visuaalisuus ja estetiikka kirkollisissa tiloissa tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 16. helmikuuta 2024 klo 10 alkaen Esko ja Asko -salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii professori Maarit Mäkelä Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori (emerita) Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopistosta.
Väitöskirjatyön taiteellisen produktion taltiointi on sisällytetty väitöskirjaan, ja siihen liittyvä näyttely Ráidalasas on nähtävissä 17. helmikuuta 2024 lähtien Galleria Valossa (Arktikum, Pohjoisranta 4).
Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland
Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Petronellassa. Tervetuloa!
Tietoa väittelijästä
Maarit Magga työskentelee duodjin lehtorina Sámi allaskuvlassa (Kautokeino, Norja). Hän on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2003 Oulun yliopistosta ja duodjin maisteriksi 2015 Sámi allaskuvlasta. Hän on työskennellyt duodjin stipendiaattina 2018–2022 Sámi allaskuvlassa ja väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa 2022–2023 Suomen kulttuurirahaston apurahalla.
Lisätietoja
Maarit Magga, omsmagga(at)outlook.com, +358 400937659
Tietoa julkaisusta
Maarit Magga (2024) GÁKTI LUPAUKSENA. Duodjin moniaistinen visuaalisuus ja estetiikka kirkollisissa tiloissa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 371, ISBN 978-952-337-408-9 (PDF), ISSN 1796-6310 (PDF). Acta Universitatis Lapponiensis 389, ISBN 978-952-337-406-5 (painettu), ISSN 0788-7604 (painettu).
Elektronisen väitöskirjan pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-408-9