Sotilasorganisaatioiden merkitys on vuoden 2022 aikana korostunut, kun kansainvälinen turvallisuusympäristö on merkittävästi muuttunut. Samalla ajankohtaiset tapahtumat havainnollistavat sitä, millainen merkitys on sotilasorganisaatioiden henkilöstön sitoutumisella. Penttisen tutkimus luo kokonaiskuvan sotilasorganisaatioiden henkilökunnan työhön sitoutumisesta ja kertoo, miten kehittämistoimintaa voidaan hyödyntää sitouttamisessa ja sitoutumisessa.

Ilmasotakoulun henkilöstöllä on hyvin yhteneväiset näkemykset työhön sitoutumisesta ja sitoutumisen voimakkuudesta. Yhteinen ymmärrys liittyy isänmaallisuuteen, maanpuolustustahtoon ja sitoutumiseen sekä niiden ilmenemiseen Ilmasotakoulun arjessa. Erilaiset taustatekijät, kuten eri henkilöstöryhmään kuuluminen, koulutustausta, ikä tai sukupuoli, eivät vaikuttaneet näkemyksiin.

Tutkimus paljastaa sen monimuotoisuuden, miten maanpuolustustahto ja työhön sitoutuminen muodostuvat ja ilmenevät. Muodostumisessa ja ilmenemisessä tarkasteltavana ovat erityisesti mahdolliset sitoutumiseen liittyvät käsityserot ja niiden taustat – eivätkä siis käsitysten oikeellisuus, oikeutus tai todenperäisyys.

Vahvasti motivoinut henkilöstö johtamisen haasteena

Työhön sitoutuminen on moniulotteinen ilmiö. Sen laatua tai määrää ei voi päätellä pelkästään esimerkiksi ulkoisista merkeistä tai työn jäljestä. Ainoa luotettava tapa asian selvittämiseen on Penttisen mukaan koko työyhteisön avoin vuorovaikutus.

– Ilmasotakoulun henkilöstö on sitoutunutta, ja he kokevat työnsä olevan merkityksellistä yhteisölle ja laajemmin suomalaiselle yhteiskunnalle. Tehtävässään he ovat vastuuntuntoisia ja haluavat tehdä parhaansa, Penttinen toteaa.

Tämä saa aikaan tilanteen, jossa johtamisen haasteena on ihmisten jaksamisen tukeminen: miten motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilö saadaan "ottamaan vähän rennommin"? Motivaation puutteeseen on helpompi puuttua, sillä siihen voidaan kehitellä erilaisia kannustimia.

– Mutta miten toimitaan motivoituneen ja uupuneen työntekijän kanssa, joka haluaa tehdä työnsä hyvin ja laadukkaasti? Jos työntekijä ei halua jättää tehtäväänsä, miten hänet ohjataan lepäämään heikentämättä hänen motivaatiotaan?

Eräs haastateltavista kuvasi tilannetta ”positiivisen sitoutumisen ongelmaksi". Silloin työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin ja ajallaan, ja hän on valmis joustamaan oman kiireensä keskellä yhteisön hyväksi. Myös henkilön vapaa-ajan harrastukset voivat liittyä omaan työhön tai tukea sitä.

– Tällaista asennetta ja joustoa ei kuitenkaan koeta uhrautumisena vaan vastuunkantamisena, apuna ja tukena – ja samalla työntekijä voi huomaamattaan kuormittua liikaa.

Penttinen kertoo tilanteen tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen olevan vaikeaa, sillä esimerkiksi työkuorman helpottamista tavoiteltaessa toisten auttamisen kieltäminen heikentää työilmapiiriä.

Kehittäminen apuna sitouttamisessa

Kehittäminen liittyy kiinteästi sitoutumiseen. Työntekijän halu kehittää – oli kyseessä sitten henkilökohtainen osaaminen, työyhteisö tai järjestelmä – ilmentää myönteistä sitoutuneisuutta omaan työhönsä. Samalla kehittäminen toimii johtamisessa sitouttamisen välineenä. Kun kehityskohteista kertominen on sallittua ja kehittäminen mahdollista, se mahdollistaa työntekijälle sitoutumisen ilmaisemisen ja sitoutumisen. Työntekijä saa arvostusta ja luottamusta sekä kokee olevansa yhteisölle tärkeä.

Toisinaan kehittämistyö voidaan kokea työyhteisössä uhkana, kielteisenä kritiikkinä. Penttisen tutkimuksessa kuitenkin korostui, että Ilmasotakoulun henkilöstö koki kehittämisen tarkoittavan nimenomaan itselle tärkeän asian viemistä eteenpäin eli maanpuolustuksen tukemista.

– Tämä tarkoittaa viime kädessä itselle tärkeiden ihmisten suojelemista. Kritiikki järjestelmää kohtaan ei siten tarkoita järjestelmän arvostelemista vaan sitä, että halutaan aidosti rakentaa parempaa suojaa ihmisille ja tärkeille asioille, Penttinen painottaa.

Sitouttamisen kannalta merkityksellistä onkin se, miten kehittämiseen ja kehittämisen haluun suhtaudutaan.

– Jos kehittämisideoita ei saa esittää ja kehittämistyö estetään, otetaan samalla kantaa työtekijän sitoutumiseen: kehittäminen on sitoutumisen ilmaus ja sen tuomitseminen tarkoittaa, että kyseisen henkilön sitoutumista ei tarvita eikä häneenkään haluta sitoutua.

Penttisen mukaan pienikin tuki kehittämiselle antaa vahvasti toisenlaisen viestin ja tukee voimakkaasti työhön ja työyhteisöön sitoutumista.
Käyttäytyminen ei kerro sitoutumisen voimakkuudesta

Penttinen muistuttaa, että työntekijöiden käytöksestä ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä heidän sitoutuneisuudestaan. Työntekijä voi olla sitoutunut, vaikka se ei näkyisi työssä tai hän käyttäisi kriittisiä ilmauksia. Työntekijän elämän muilla osa-alueilla tapahtuvat asiat voivat heijastua työyhteisöön kielteisillä tavoilla.

– Emme voi tehdä luotettavia päätelmiä henkilön työhön sitoutumisen laadusta tai sitoutumisen vahvuudesta hänen ulkonäkönsä, työskentelynsä tai olemisensa perusteella. Hyvin työnsä hoitava henkilö voi olla heikosti sitoutunut ja tekee työtehtävänsä lähinnä velvollisuudentunnosta. Samanaikaisesti avoimen kiukutteleva henkilö voi olla harmistunut siitä, että hän kokee, ettei häntä oteta vakavasti.

Penttisen tutkimuksessa korostuvat lisäksi yhteisön jäsenten keskinäinen luottamus, auttaminen ja välittäminen myös vapaa-ajalla. Ilmasotakoulu on heille työyhteisönä merkityksellinen ja tärkeä osa elämää.

Tietoa väitöstilaisuudesta

TkT, KM Riitta Penttisen akateeminen väitöskirja Työhön sitoutuminen Ilmasotakoulussa henkilöstöryhmien käsitysten mukaan tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. tammikuuta 2023 klo 12 alkaen luentosalissa LS10 (Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Riitta Penttinen työskentelee Ilmasotakoulussa tutkimuspäällikkönä, ja hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus Puolustusvoimien koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Penttinen on osallistunut monipuolisesti Ilmasotakoulun järjestelmien, prosessien ja koulutuksen kehittämiseen.

Lisätietoja

Riitta Penttinen, riitta.penttinen(at)mil.fi

Julkaisun tiedot

Riitta Penttinen (2023) Työhön sitoutuminen Ilmasotakoulussa henkilöstöryhmien käsitysten mukaan. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 351. ISBN 978-952-337-340-2, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2023.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-340-2