Mona Eskola.
Restonomi (YAMK) Mona Eskolan matkailututkimuksen alan väitöstutkimus esittelee, millainen on kehon rooli luksuskokemuksessa. Eskolan kehittämä kehollisen luksuksen käsite laajentaa käsitystä luksuksen luonteesta ja antaa eväitä korkeatasoisten asiakaskohtaamisten muotoiluun. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista soveltaa eri toimialoilla.
Luksuksen on pitkään ymmärretty muotoutuvan mielen ja ulkoisten aistien kautta, erilaisina luksustuotteina, -palveluina ja brändiluksuksena. Nykyään siihen liitetään myös elämyksiä ja aineettoman luksuksen muotoja. Restonomi (YAMK) Mona Eskolan väitöstutkimus täydentää tätä luksustutkimukselle tyypillistä, psykologista ymmärrystä luksuksen luonteesta ja esittelee ajatuksen luksuksen kehollisesta kokemisesta.
Eskolan kehittämä käsite kehollinen luksus (embodied luxury), avaa sitä, mikä on kehon sisäisen toiminnan vaikutus luksuksen kokemisessa. Tietämisemme maailmasta tai luksuksesta ei perustu ainoastaan kognitiivisiin havaintoihin, joita teemme viiden ulkoisen aistimme varassa. Keho ei ole vain passiivinen ja aistiärsykkeitä vastaanottava kohde, vaan aktiivinen, tietävä, muistava ja vaikuttava toimija. Tutkimuksessaan Eskola kuvaa, miten luksus ilmenee kehon sisäisinä tunnekokemuksina, affekteina.
– Esimerkiksi yhteislaulutilaisuuksissa laulaminen tai hyräily resonoi kehon sisällä ääniaaltoina, rytmeinä, mikä voi herättää voimakkaita affektiivisia tunnereaktioita, Eskola kuvailee.
Luksus on hiljaisuutta, pysähtymistä ja omassa rytmissä toimimista
Matkailupalveluiden muotoilussa ei ole Eskolan mukaan huomioitu sitä, mikä on kehon sisäisen toiminnan vaikutus luksuksen kokemisessa. Hänen mukaansa palvelut ja elämykset on usein suunniteltu aktiivisille, tekeville ja virkeille kehoille.
– Aikaerosta tai väsymyksestä kärsivä keho aistii palveluympäristön ja käytännöt hyvin eri tavoin kuin pirteä keho. Luksushotellin laadukkaasta aamiaisesta voi olla haastava nauttia, jos kehon sisäinen kello näyttää kello kolmea aamuyöllä. Myös aamiaissalin muut ihmiset kehoineen ja heidän liikkeensä vaikuttavat kokemukseemme, Eskola täsmentää.
Kiireistä elämää eläville ihmisille myös pysähtyminen, oleilu ja aistiärsykkeiden vähyys tarjoavat voimakkaan tunnekokemuksen. Nämä ovatkin Eskolan mukaan alihyödynnettyjä ominaisuuksia asiakaskokemuksien muotoilussa.
– Ihmispaljouden vähyys, mahdollisuus toimia omassa rytmissä, hiljaisuus ja rauhallinen palveluympäristö koetaan luksuksena.
Tästä samasta ilmiöstä kertoo myös niin sanottujen hiljaisten palveluiden kysynnän nousu kauneudenhoidon ja kaupan alalla. Samoin erilaisten hyvinvointi- ja joogalomien suosio jatkaa kasvuaan.
Luksus syntyy aistillisista, affekto-rytmisistä yksityiskohdista
Eskola sai idean tutkimusaiheeseen osallistuessaan vuosittaisille joogalomille thaimaalaisessa luksushotellissa. Vaikka hotelli ja sen tarjoamat palvelut olivat korkealaatuisia, luksuskokemuksen kehkeytymiseen vaikutti suuresti jokapäiväisten käytäntöjen aistillinen affekto-rytminen luonne ja harmoninen kokonaiskokemus. Palveluympäristössä on monenlaisia asiakaskokemukseen vaikuttavia rytmejä aina taksikyydin tai hotellivuorokauden rytmisestä luonteesta luonnon- ja vuorokaudenajan rytmisyyteen.
Tutkimuksensa alussa Eskola koki, että sopivan metodologian löytäminen oli haastavaa. Kehon sisäisiä tuntemuksia voi olla vaikea tunnistaa ja sanallistaa.
– Haastattelujen kautta voi olla vaikea saada esille kokijan kehon sisäisiä tuntemuksia, sillä ne voidaan kokea yksityisinä, vähäarvoisina tai hävettävinä.
Metodologia kehkeytyi tutkimusprosessin myötä. Yksityiskohtaiset ja pienet aistilliset havainnot erilaisissa arkisissa asiakaskohtaamisissa avautuivat tutkijan oman kehon tuntemuksien avulla, autoetnografian ja keho-refleksiivisyyden kautta.
– Luksuskokemuksien muotoilussa juuri yksityiskohdilla, tunteilla ja aistimuksilla sekä yhdenlinjaisuudella on suuri merkitys, Eskola korostaa.
Eskolan esiin tuomaa kehollista tietämistä käytäntöjen affekto-rytmisestä luonteesta voi hyödyntää myös muiden toimialojen ja organisaatioiden käytäntöjen kehittämisessä, kuten esimerkiksi hyvinvointipalveluissa, opetusalalla ja johtamisessa.
Tietoa väitöstilaisuudesta
Restonomi (YAMK) Mona Eskolan väitöskirja Exploring Embodied Luxury. Practice-theoretical autoethnography of a yoga retreat holiday tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 18. lokakuuta 2024 klo 12.00 alkaen Eelin salissa (Yliopistonkatu 8).
Vastaväittäjänä toimii professori Kate Dashper Leeds Beckett yliopistosta Iso-Britanniasta ja kustoksena yliopistolehtori Minni Haanpää Lapin yliopistosta.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöstä voi seurata etänä https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Tietoa väittelijästä
Mona Eskola valmistui restonomiksi (YAMK) Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Palveluliiketoiminnan johtamisen koulutusohjelmasta vuonna 2015. Lisäksi hänellä on koulutusta kehotietoisuustaidoista.
Eskola on työskennellyt pitkään matkailualalla ja kansainvälisessä yrityksessä korkeatasoisen asiakaskokemuksen kehittämisen parissa. Tällä hetkellä hän toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa lehtorina TKI ja Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muotoilu -osastolla.
Eskola sai väitöskirjatyöhönsä Suomen Kulttuurirahastolta kaksi apurahaa: 12 kuukauden apurahan vuonna 2020 ja kuuden kuukauden apurahan vuonna 2022. Lisäksi hänelle myönnettiin Esko Riepula -apuraha Lapin yliopistolta 2024.
Lisätietoja
Mona Eskola, mona.eskola(at)haaga-helia.fi, p. 040 4887286
Tietoja julkaisusta
Eskola, Mona (2024). Exploring Embodied Luxury. Practice-theoretical autoethnography of a yoga retreat holiday. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 384. ISBN 978-952-337-437-9. ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-437-9