Henna Nurmi. Kuva: Marko Junttila

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on käyty laajaa julkista keskustelua, jossa on kannettu huolta muun muassa lasten ja nuorten pahoinvoinnin sekä mielenterveysongelmien lisääntymisestä.

Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut ovat olleet viime vuosina laajojen uudistusten kohteena. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestäminen siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Lisäksi palveluita on uudistettu kansallisella ja alueellisella Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla, joka on kytkeytynyt sote-uudistukseen.

Tätä taustaa vasten Henna Nurmi tarkastelee väitöskirjassaan, millainen on lasten ja nuoren hyvinvointia edistävän monitoimijaisen yhteistyön sekä lasten ja nuorten osallisuuden tilanne Lapissa. Lisäksi Nurmi tarkastelee, miten yhteistyötä ja osallisuutta voidaan edistää hyvinvointijohtamisella.

– Monitoimijaisella yhteistyöllä viitataan eri toimialojen ammattilaisten sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksiin olla mukana hyvinvointia edistävässä toiminnassa ja ratkaisemassa hyvinvointiin liittyviä haasteita. Ajatuksena on, että eri sektorit ja toimialat yhdistämällä sekä lasten ja nuorten osallisuuden kautta voidaan löytää laaja-alaisia ja vaikuttavia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseksi, Nurmi toteaa.

– Tutkimuksen toteuttaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää tilanteessa, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen rakenteet ovat olleet merkittävän uudistamisen kohteena.

Nurmen mukaan tutkimus auttaa paikantamaan, millaisella hyvinvointijohtamisella mahdollistetaan monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden muotoutuminen uudessa tilanteessa.

Kehittämistarpeeseen voidaan vastata systeemisellä hyvinvointijohtamisella

Tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä monitoimijainen yhteistyö ja osallisuus näyttäytyvät mahdollisuuksia, haasteita ja reunaehtoja sisältävinä ilmiöinä.

– Monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden hyödyllisyys tunnistetaan monin paikoin, mutta vielä on kehitettävää erityisesti siinä, että lasten ja nuorten osallisuus ja ääni tulisivat vahvasti huomioitua eri toimialoja yhdistävässä monitoimijaisessa yhteistyössä.

Nurmen mukaan tutkimustulokset viittaavat tarpeeseen kehittää kumppanuusperustaista yhteistyötä, joka edistäisi lasten ja nuorten hyvinvointia.

– Tämä edellyttää organisaatio- ja yhteistyörakenteiden, käytäntöjen ja toimintakulttuuristen tekijöiden huomioimista.

Kehittämistarpeeseen voidaan tutkimuksen perusteella vastata systeemisellä hyvinvointijohtamisella, joka on yksittäistä palvelusektoria laajempi johtamisilmiö. Systeemisellä hyvinvointijohtamisella tarkoitetaan hyvinvointijohtamista, jolla
mahdollistetaan ja tuetaan hyvinvoinnin edistämisen osa-alueiden toimivuutta ja linjakkuutta. Siinä on kyse usean eri johtamisotteen omaksumisesta ja yhdistämisestä.

Kumppanuusperustaisen monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden mahdollistuminen edellyttävät sellaista systeemistä hyvinvointijohtamista, joka tukee eri toimijoiden tasavertaisia toimintamahdollisuuksia ja äänen kuulluksi tulemista osana päätöksentekoa.

Nurmen tutkimus korostaa holistisen lähestymistavan arvoa hyvinvointijohtamisessa sekä ylipäätään kumppanuusperustaisuuden arvoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

– Tutkimustuloksista voi olla hyötyä monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden rakenteiden, käytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä, jota tehdään hyvinvointia tukevissa palvelurakenteissa harvaan asutuilla alueilla. Tämä on ajankohtaista tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntien muuttuvat roolit muokkaavat monitoimijaisen yhteistyön ja osallisuuden rakenteita.

Tutkimus korostaa, että rakenteellisten uudistusten ohella tarvitaan käytäntöjen ja toimintakulttuurin uudistuksia, jotka mahdollistavat kumppanuusperustaisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen.

Tietoa väitöstilaisuudesta

HTM Henna Nurmen väitöskirja Systeeminen hyvinvointijohtaminen: Kohti kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa torstaina 12. joulukuuta 2024 klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori (ma.) Marjo Suhonen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Henna Nurmi on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2017, minkä jälkeen hän on työskennellyt Lapin yliopiston palveluksessa tutkijana ja yliopisto-opettajana. Tällä hetkellä Nurmi työskentelee hyvinvointijohtamisen yliopisto-opettajana Lapin yliopistossa.

Lisätietoja

Henna Nurmi, henna.nurmi(at)ulapland.fi
Henna Nurmi – Lapin yliopiston tutkimusportaali

Tietoa julkaisusta

Henna Nurmi (2024): Systeeminen hyvinvointijohtaminen: Kohti kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 393. ISBN 978-952-337-452-2, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-452-2