Saamelaisten oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallintonsa perustalta otettiin säännökset Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Itsehallintoa koskevan säännöksen tarkoituksena oli lisätä saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia omissa asioissaan ja luoda hallinnolliset puitteet heidän perusoikeuksien toteuttamiselle. Itsehallinnon toteuttamista varten säädettiin lisäksi samassa yhteydessä ja samaan sääntelykokonaisuuteen liittyen laki saamelaiskäräjistä. Saamelaisten itsehallinto tarkoitettiin luonteeltaan dynaamiseksi. Sille oli määrä luoda vähitellen aineellista sisältöä kehittämällä saamelaiskäräjälakia ja muuta lainsäädäntöä. Tämän piti toteutua saamelaisten ohjauksessa ja heidän omista kulttuurisista lähtökohdistaan.

Guttormin tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää havaintoa, jonka mukaan valtiovalta kohtelee saamelaisten itsehallintoa lähinnä staattisena järjestelmänä. Sen vuoksi itsehallinto toteutuu heikosti lainsäädännössä. Itsehallinnosta ei ole muodostunut jatkuvaa dynaamista prosessia eikä saamelaisille ole turvattu riittävän tehokkaita oikeudellisia keinoja itsehallintonsa kehittämiseen lainsäädännössä. Tätä havainnollistaa parhaiten saamelaiskäräjien oikeudellisen aseman muuttumattomuus siitä annetussa laissa.

— Saamelaiskäräjälakiin ei ole tehty sen lähes 23 vuotta kestäneenä voimassaoloaikana yhtäkään itsehallinnon kehittämistä merkitsevää muutosta. Saamelaiskäräjillä on yhä nykyisinkin lähinnä neuvoa-antava asema edeltäjänsä saamelaisvaltuuskunnan tavoin, Guttorm toteaa.

Alkuperäiskansojen oikeus itsemääräämiseen on ILO 169 -yleissopimuksesta lähtien saanut yhä enenevässä määrin painoarvoa näiden kansojen oikeusaseman kehittämisessä. Tämä ilmenee konkreettisesti YK:n vuonna 2007 hyväksymästä julistuksesta alkuperäiskansojen oikeuksista sekä vuoden 2017 alussa parafoidusta pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, joiden periaatteellisena pohjana on itsemääräämisoikeus. Myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat kannanotoissaan alkaneet yhä voimakkaammin painottaa alkuperäiskansojen oikeutta itsemääräämiseen. Nämä elimet ovat Suomea koskevissa päätelmissään suositelleet vahvistamaan saamelaiskäräjien päätöksentekovaltaa, myös niissä asioissa, jotka koskevat oikeutta maahan ja luonnonvaroihin.

Guttormin tutkimus osoittaa, että Suomi ei ole kyennyt toteuttamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja sitä toteuttavaa itsehallintoa oman perustuslakinsa tavoitteiden ja kansainvälisen oikeuden kehityskulun mukaisesti.

— Suosittelen tasavertaiseen asemaan, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan kumppanuussopimuksen solmimista saamelaisten ja Suomen valtion välille. Sopimuksen tulisi sisältää konkreettiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja rahoitukselliset vähimmäistoimenpiteet saamelaisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi itsehallinnon perustalta, Guttorm toteaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

HTM Juha Guttormin väitöskirja ”Saamelaisten itsehallinto Suomessa – dynaaminen vai staattinen?” tarkastetaan perjantaina 5. päivänä lokakuuta 2018 klo 12 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa (auditorio Dolla), Inarin kirkonkylässä. Vastaväittäjänä toimii professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista ja kustoksena emeritusprofessori Juha Karhu.

Tietoja väittelijästä:

Juha Guttorm (s. 1960) suoritti kunnallistutkinnon ja valmistui sosionomiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1986. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan saman yliopiston taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa pääaineenaan kunnallispolitiikka valmistuen hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 1992. Samana vuonna hänelle myönnettiin hallintotieteiden maisterin arvo.

Guttorm toimi saamelaisvaltuuskunnan pääsihteerinä vuosina 1986–1995 ja sen jälkeen saamelaiskäräjien hallintopäällikkönä 1996–2013. Hän toimi tohtorikoulutettavana Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan erillisyksikön Giellagas-instituutin, Domestication of Indigenous in Sápmi -tutkimusprojektissa vuosina 2016–2018. Nykyisin hän työskentelee saamelaisten sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan valtakunnallisen järjestön, SámiSoster ry:n erityisasiantuntijana.

Väitöskirjan myynti: Lapland University Press, julkaisu@ulapland.fi, www.ulapland.fi/LUP

Väitöskirjan julkaisutiedot:

Juha Guttorm: Saamelaisten itsehallinto Suomessa – dynaaminen vai staattinen? Tutkimus perustuslaissa turvatun saamelaisten itsehallinnon kehittymisestä lainsäädännössä vuosina 1996–2015. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2018. Acta Universitatis Lapponiensis 375, ISBN 978–952–337–091–3, ISSN 0788–7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 242, ISBN 978–952–337–092–2, ISSN 1796–6310.

LaY/Viestintä/J-EK