Eve Orhanli. Kuva: Tosca Ramberg

Kannabiksen käyttö on Suomessa yleistynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana huomattavasti verrattuna muiden huumausaineiden käyttöön. Aika ajoin pinnalle nouseva huumepoliittinen mediakeskustelu ottaa pääasiassa huomioon kannabiksen käyttöä koskevat ammattilaisnäkökulmat.

– Kannabiksen kanssa tekemisissä olevien ihmisten kokemusnäkökulmat jäävät julkisessa keskustelussa usein hämärän peittoon tai niitä pidetään puolueellisina, värittyneinä tai huumemyönteisinä, Eve Orhanli sanoo.

Kriminalisoinnin vuoksi kannabista käyttäviin ihmisiin kohdistuu sekä rikollisuuteen että huumeiden käyttöön liittyvää kategorisointia ja ennakkokäsityksiä.
Väitöskirjassaan Orhanli tuo esiin, että kannabista käyttävät ihmiset ovat huolissaan sosiaalisen leimaantumisen riskistä huolimatta käytön yleistymisestä ja monipuolistumisesta. Huoli häpeäleimasta on myös yksi syy sille, miksi kannabiksen kanssa tekemisissä olevien ihmisten ääni jää mediakeskustelujen ulkopuolelle.

Orhanli tekee väitöskirjassaan näkyväksi valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa tapahtuvaa kannabiksen käyttöä. Valtayhteiskuntaan integroituneisuudella Orhanli viittaa elämäntilanteisiin, joihin liittyy yhteiskunnassa normatiivisena tai jopa tavoiteltavina pidettäviä tekijöitä, kuten työelämään kuuluminen, kouluttautuneisuus, perheellisyys tai laaja ja monipuolinen sosiaalinen verkosto.

– Valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa tapahtuva kannabiksen käyttö ei välttämättä näy palvelujärjestelmässä lainkaan. Ilmiön näkyväksi tekeminen haastaa vallitsevia käsityksiä kannabiksen käyttöön liittyvistä sosiaalisen ongelman määrittelyistä ja viranomaispuuttumisen merkityksistä.

Tutkimuksessa valtayhteiskuntaan integroitunutta kannabiksen käyttöä lähestytään hallinnan analytiikan teoriakehyksessä. Hallinnan analytiikan avulla tarkastellaan tavallisesti hallinnan taustalla olevaa järkeilyä, hallinnan käytännön toteuttamisen tapoja ja hallintavallan dynamiikoissa rakentuvia asemointeja.

Kokemustieto tutkimuksenteon keskiössä

Yksi Orhanlin tutkimuksellisista lähtökohdista on ollut tuoda kannabiksen kanssa tekemisissä olemista koskeva kokemustieto tutkimuksenteon keskiöön, minkä vuoksi hallinnan analytiikan idea on käännetty tutkimuksessa kokemustiedon perspektiiviin.

– Tutkimuksessa tarkastellaan kannabiksen kanssa tekemisissä olemisen järkeilyä ja perusteluja, kannabista käyttävien ihmisten kokemaa hallintaa sekä heidän kerronnassaan rakentuvia rooliasemointeja.

Tutkimuksessa käy ilmi, että vallitsevat huumetematiikkaa koskevat käsitteet ja yleiset sanoittamisen tavat ovat institutionaalisesti määrittyviä. Institutionaalinen käsitteistö näyttäytyy valtayhteiskuntaan integroituneesta elämäntilanteesta käsin ulkoa päin annetulta ja vaikeasti samastuttavalta.

Väitöskirja kartoittaa haastateltavien kertomia, kokemusnäkökulmasta nousevia käsitteitä ja sanoittamisen tapoja kannabiksen kanssa tekemisissä olemiselle. Orhanlin mukaan valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa tapahtuva kannabiksen käyttö näyttäytyy tutkimuksessa omaehtoisena käyttönä.

– Omaehtoisessa käytössä ihmiset määrittelevät ja säännöstelevät itse oman kannabiksen käyttönsä määrää, tiheyttä ja sopivia käyttöhetkiä sekä reflektoivat sitä, sopiiko kannabis heidän kulloiseenkin elämäntilanteeseensa.

Lainvalvonta, hoivaava valta ja itsehallinta

Haastateltavien hallinnan kokemukset paikantuvat tutkimuksessa lainvalvontaan, hoivaavaan valtaan ja itsehallintaan.

Lainvalvonnan osalta haastateltavat kuvaavat poliisia ja tullia koskevia kohtaamistilanteitaan. Hoivaava valta puolestaan viittaa sosiaali- ja terveyspalveluissa koettuun hallintavaltaan. Tavallisimmin hoivaavaa valtaa koskevat kokemukset paikantuivat lääkärin vastaanotolle.

– Läpileikkaavin mutta samalla näkymättömin hallinnan muoto, jonka haastateltavat toivat esiin, on itsehallinta. Itsehallinta on sisäistynyttä oman toiminnan hallintaa, joka tuli näkyväksi nimenomaan kannabiksen käytön omaehtoisuutena mutta myös henkilökohtaisena maineen hallintana.

Valtayhteiskuntaan integroituneissa elämäntilanteissa kannabista käyttävät ihmiset samaistuvat normatiiviseen elämäntyyliin. Tutkimuksen haastateltavat painottavat oman yhteiskunnallisen asemansa eroavaisuutta sosiaalisesti poikkeavaksi määritellyistä huumeiden käyttäjän tai rikollisen kategorioista.

– Käytännössä pesäeroa rikollisiin huumemarkkinoihin tehdään esimerkiksi kasvattamalla kannabista itse omaan käyttöön tai pienelle ystäväpiirille tai hankkimalla kannabista tutulta kasvattajalta.

Toinen haastateltavien tapa tehdä näkyväksi oman kannabiksen käyttönsä merkityksiä oli määritellä kannabisilmiötä uusilla tavoilla ja nojata vahvasti kokemustietoonsa.

Orhanli tuo tutkimuksessaan ilmi, että vaikka suomalaisten huumeasenteet ovat vuosikymmenten saatossa vapautuneet, kannabiksen kanssa tekemisissä olevat ihmiset tasapainottelevat yhä sosiaalisen leimaantumisen, rikosoikeudellisten rangaistusten ja oman valtayhteiskuntaan integroituneen elämäntilanteensa säilyttämisen välillä. Heidän tilanteessaan institutionaalisella puuttumisella voisi olla marginalisoivia ulottuvuuksia, sillä huumeiden käyttäjän, potilaan ja rikollisen kategorioilla on suuri merkitys elämänkululle ja minäkuvalle.

– Omasta näkökulmastaan haastateltavat eivät asemoidu yhteiskunnan marginaaliin eivätkä aivan ytimeenkään. He paikantavat oman yhteiskunnallisen asemansa niiden väliseen tilaan, liminaliteettiin, jossa kannabispolitiikka vaikuttaa jokapäiväiseen arkeen ja haastateltavien henkilökohtaisiin elämismaailmoihin.

Tutkimus on saanut vuonna 2020 Lapin maakuntarahaston työskentelyapurahan.

Tietoa väitöstilaisuudesta

YTM Eve Orhanlin väitöskirja Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö: Kannabiksen kanssa tekemisissä olevien kertomat rationaliteetit, hallinnan kokemukset ja subjektifikaatio tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 8. marraskuuta 2024 klo 12 alkaen Fellman-salissa (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii dosentti, ohjelmajohtaja Tuukka Tammi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena professori Sanna Hautala Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Eve Orhanli on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2019. Hän on työskennellyt järjestösektorilla sekä kehittämis-, tutkimus- ja opetustehtävissä. Lisäksi Orhanlilla on vankka tausta kansalaisvaikuttamisen ja rakenteellisen sosiaalityön saralla. Tällä hetkellä Orhanli työskentelee Lapin yliopistolla sosiaalityön yliopisto-opettajana.

Lisätietoja

Eve Orhanli, eve.orhanli(at)ulapland.fi

Eve Orhanli — Lapin yliopiston tutkimusportaali (ulapland.fi)

Tietoa julkaisusta

Eve Orhanli (2024): Valtayhteiskuntaan integroitunut kannabiksen käyttö: Kannabiksen kanssa tekemisissä olevien kertomat rationaliteetit, hallinnan kokemukset ja subjektifikaatio. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 389. ISBN 978-952-337-448-5, ISSN 1796-6310

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-448-5